Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Polttava kysymys
painetta kattilaan. Polttava kysymys -kampanja järjesti mieleosoituksen eduskuntatalon portailla syyskuussa vuonna 2009.
Ilmastolaki lähti lausunnoille – muuttuuko mikään?
13.2.2014 13.12
Yksi vihreiden hallitustaipaleen tärkeimmistä tavoitteista otti tiistaina askeleen lähemmäs toteutumista, kun ilmastolakiluonnos lähetettiin lausuntokierrokselle ympäristöministeriöstä.
”Ilmastolain myötä ilmastopolitiikan askeleet kohti vuotta 2050 määritellään selkeästi. Suunnitelmallisen ilmastopolitiikan avulla Suomi saavuttaa päästövähennystavoitteensa ja tehostaa samalla vähäpäästöisen teknologian kehittämistä, vahvistaa vientiä ja luo uusia työpaikkoja”, sanoo ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr) ehdotuksesta.
Ilmastolain valmistelusta sovittiin jo alkukesän 2011 hallitusneuvotteluissa. Se jälkeen lakia on ennen varsinaista valmistelua hahmoteltu muun muassa kansallisen ilmastopaneelin ja ympäristöministeriön selvityksissä. Valmistelu aloitettiin vuosi sitten.
Päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin, kuten liikenteeseen ja maatalouteen, kohdistuva ilmastolaki on matkan varrella hioutunut muotoon, jossa se koskettaa suoraan ainoastaan valtionhallintoa eikä aseta esimerkiksi yrityksille uusia velvoitteita päästöjen vähentämiseksi. Laki myös vahvistaa ilmastopaneelin aseman tieteellisen asiantuntijaelimenä.
Hallituksien olisi jatkossa hyväksyttävä ilmastopolitiikan suunnitelma kerran vaalikaudessa sekä vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, jolla varmistetaan vuotta 2050 koskevien tavoitteiden saavuttaminen. Tämän lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa.
Tiistaina alkaneella lausuntokierroksella luonnokselle on luvassa kritiikkiä ainakin kahdesta suunnasta.
Ympäristöjärjestöille tuskin kelpaa ilmastolaki, jossa ei ole välitavoitteita ja joka ei kiristä jo aiemmin sovittuja päästötavoitteita vaan tyytyy 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä.
Ilmastolakia Suomeen jo vuosia ajaneen Polttava kysymys -kampanjan mielestä päästövähennystavoitteen pitäisi olla 95 prosenttia. Kampanjan koordinaattori Hanna Hakko kuitenkin arvioi, ettei näin korkealle tavoitteelle ole poliittista tukea.
”Nyt on tärkeää, että tavoite ylipäätään kirjataan lakiin. Ehkä lähivuosina käsitys päästövähennyksien tarpeellisuudesta paranee ja tavoitetta voidaan kiristää”, Hakko pohtii.
Toinen ongelma, jonka Hakko esityksessä näkee, on säännöllisten ilmastopoliittisten suunnitelmien valmistelemisen siten, että ministeriöt tekevät omat suunnitelmansa, jonka jälkeen ne kootaan yhteen.
”Miten varmistetaan, ettei näiden summa mene yli tavoitteen? Meidän omassa lakiesityksessämme lähdettiin päästövähennystavoitteiden mukaisesta hiilibudjetista, joka jyvitetään aluksi ministeriöiden kesken.”
Vaikka ilmastolailla ei ole suoria vaikutuksia yritysten toimintaan, sen uskotaan auttavan myös yrityksiä. Esimerkiksi Britanniassa teollisuus ollut tyytyväinen ilmastolakiin, joka tuo ilmastopolitiikkaan jatkuvuutta ja ennustettavuutta.
”Ilmastolaki on teollisuuden ystävä. Ehdotus ilmastolaista on esimerkki hyvästä sääntelystä, joka luo vakautta yritysten toimintaympäristöön ja tukee cleantech-alan kasvua”, Niinistö sanoo.
EK:n asiantuntija Kati Ruohomäen mukaan Suomi on jo niin vahvasti sitoutunut EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan, että kansallinen liikkumavara on melko pieni.
”En näe, että ilmastolaki lisää ennakoitavuutta, sillä pitkän aikavälin vähennykset on jo määritelty EU-tasolla”, Ruohomäki sanoo.
Ilmastolaki on määrä saada eduskunnan käsiteltäväksi ennen kesälomia. Ympäristöministeriön aikataulun mukaan laki olisi tarkoitus saada hyväksyttyä alkusyksystä ja se tulisi voimaan vuoden 2015 alussa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
