Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Polttava Kysymys / Kalle Meller
Tätä lisää. Polttava kysymys -ilmastokampanjan lumiukkotempaus vaati tiistaina tiukkaa ilmastolakia.
Ilmastolaki etenee vihdoin, mutta päästöjä se ei vähennä
14.2.2013 10.28
Kauan odotettu ilmastolaki ei vähennä päästöjä mutta tuo ilmastopolitiikkaan ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
Hallituksen energia- ja ilmastopoliittinen ministerityöryhmä päätti viikko sitten, millaista ilmastolakia Suomeen ryhdytään valmistelemaan. Laki vahvistaisi eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa, sillä hallituksen tulisi raportoida sille ilmastopolitiikasta säännöllisissä selonteoissa.
Lain tavoitteena on päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämisen ohjaaminen. Ilmastolain pitäisi myös lisätä ilmastotieteen vaikutusta ilmastopolitiikkaan ja taata kansalliselle ilmastopaneelille riippumaton ja pysyvä asema.
Ilmastolain valmistelu on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta sen säätämisestä päätetään hallituksessa erikseen valmistelun päätyttyä. Tavoitteena on, että laki saadaan valmisteltua tämän vuoden aikana ja että sitä käsitellään ensi vuonna hallituksessa ja eduskunnassa.
Vihreille kyseessä on yksi hallituskauden tärkeimmistä hankkeista.
”Ilmastolaki on keskeinen osa hallitusneuvotteluissa sovittua ilmastopolitiikan kunnianhimon tason kohottamista. Se mahdollistaa kustannustehokasta ja ennakoitavaa ilmastopolitiikkaa, jolla voidaan vähentää päästöjä”, puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan, ettei ilmastolailla kiristetä päästövähennystavoitteita, vaan siihen kirjataan jo voimassaolevat tavoitteet. Vuoden 2050 osalta se tarkoittaa edellisen hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa sovittua 80 prosenttia.
Niinistö kuitenkin korostaa, että 80 prosenttia kirjataan lakiin vähimmäistavoitteena.
”On selvää, että vihreiden mielestä tavoite voisi olla tiukempikin ja siitä tullaan keskustelemaan. Monen muun puolueen ehtona oli, ettei nykyisiä tavoitteita tässä kohdin kiristetä vaan niitä käsitellään erikseen esimerkiksi EU:n päästövähennystavoitteiden tarkastelun yhteydessä”, Niinistö sanoo.
Ilmastolakiin ei kirjata myöskään lyhyemmän aikavälin vähennystavoitteita, vaan niistä päättävät tulevina vuosikymmeninä kulloinkin vallassa olevat hallitukset, joita sitoo pitkän aikavälin tavoite sekä tilivelvollisuus eduskunnalle.
Ilmastolakia jo vuosia ajaneen Polttava kysymys -kampanjan koordinaattori Meri Pukarinen on tyytyväinen siihen, että ilmastolaki etenee vihdoin valmisteluun. Hän on kuitenkin huolestunut valmistelun lähtökohdista.
”On huolestuttavaa, jos lähdetään vain toteuttamaan jo päätettyjä päästövähennyksiä, sillä ne eivät ole linjassa parhaan saatavilla olevan ilmastotieteen kanssa”, Pukarinen sanoo.
Pukarinen muistuttaa, että 80 prosentin tavoite perustuu IPCC:n edelliseen raporttiin. Sen jälkeen on saatu paljon uutta tietoa, jonka valossa tavoitteiden pitäisi olla huomattavasti tiukemmat. Esimerkiksi Polttava kysymys -kampanja ajaa vähintään 95 prosentin vähennyksiä.
”Vuoden 2050 tavoite on kuitenkin täysin epärelevantti, ellei vuoden 2020 tavoitetta kiristetä. Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat”, Pukarinen sanoo.
Myös kansallisen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Kulmala korostaa, ettei vuodelle 2050 asetettu tavoite ole ainoa mittari.
”80 prosentin vähennys ei ole riittävä, jos se saavutetaan takapainotteisesti. Tärkeintä on kuitenkin saada globaalisti kasvu taittumaan, ja jos siinä onnistutaan, on 80 prosentin tavoite Suomen kohdalla ihan hyvä.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
