Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Zabou Carrière
Turvassa. Belgialaisessa vastaanottokeskuksessa asuu alaikäisiä ihmiskaupan uhreja. Suurin osa keskuksen nuorista on tyttöjä, joista valtaosa on kohdannut seksuaalista hyväksikäyttöä.
Ihmiskauppa halutaan kuriin EU:ssa
26.11.2010 9.00
”Ihmiskauppa on eniten kasvava rikollisuuden ala Euroopassa. Siksi tarvitsemme yhteistä lainsäädäntöä”, sanoo ruotsalainen europarlamentaarikko Anna Hedh.
Demariryhmään kuuluva Hedh on Euroopan komission maaliskuussa antaman, ihmiskauppaa koskevan uuden direktiiviehdotuksen esittelijä Euroopan parlamentissa.
EU tarttuu ihmiskauppaan kovemmalla kädellä ehkä vielä kuluvan vuoden aikana, sillä direktiiviehdotuksesta äänestetään ensi maanantaina parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnassa. Täysistuntoäänestykseen direktiivi tulee näillä näkymin joulukuussa.
Toteutuessaan ehdotus laajentaa ihmiskaupan käsitettä, yhtenäistää kansallisia rikossäännöksiä ja pyrkii parantamaan uhrien suojelua.
Suurin kädenvääntö esityksen valmistelussa on käyty ihmiskaupasta annettavista maksimirangaistuksista.
Parlamentin kansalaisvapauksien ja naisten oikeuksien valiokunnat olisivat halunneet korottaa niiden vähimmäiskestoa viidestä kuuteen vuoteen, ja kymmenestä kahteentoista vuoteen, jos rikos kohdistuu erityisen haavoittuvassa asemassa olevaan uhriin, kuten raskaana olevaan naiseen tai vammaiseen henkilöön. Neuvoston kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena kompromissiksi tulee komission esittämät viisi ja kymmenen vuotta.
Toinen ristiriitoja herättänyt asia on ollut komission kehotus kriminalisoida ihmiskaupan uhrien palvelujen käyttäminen, kun palvelun käyttäjä on tietoinen uhrin asemasta. Valtaosa parlamentin vastaavien valiokuntien jäsenistä vaati Hedhin johdolla kriminalisointia pakolliseksi. Tämä on laki jo nyt esimerkiksi Suomessa.
Useat jäsenmaat kuitenkin vastustavat tällaista muotoilua, joka käytännössä koskisi etenkin seksipalveluja käyttäviä asiakkaita. Prostituutioon suhtaudutaan eri maissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Alankomaat ja Saksa ovat laillistaneet prostituution, kun taas Ruotsi on kriminalisoinut seksipalvelujen oston, oli kyse ihmiskaupan uhrista tai ei.
Euroopan naisten lobbausverkosto, European Women’s Lobby, olisi valmis laajentamaan Ruotsin mallin koko Eurooppaan. Järjestön lobbari Pierrette Pape muistuttaa, että YK:n mukaan yli 80 prosenttia ihmiskaupan uhreista on naisia, ja 79 prosenttia ihmiskaupasta koskee seksuaalista hyväksikäyttöä.
”Emme voi torjua ihmiskauppaa, jos emme pureudu kysyntään.”
Pape tosin myöntää, että verkostossa on myös prostituution laillistamista ajavia järjestöjä, jotka ovat eri linjoilla. Esitys jakaa mielipiteitä myös parlamentissa, useimmiten meppien kotimaiden eikä niinkään poliittisten ryhmien mukaan.
”Ihmiskauppaa ei voi tarkastella pelkästään prostituution kautta. Miten käytännössä rankaisemme ravintolan asiakasta, joka syö ihmiskaupan uhrin tiskaamilta lautasilta?” kysyy alankomaalainen vihreä europarlamentaarikko Judith Sargentini.
Hänen mukaansa pysyvän oleskeluluvan myöntäminen ehdoitta on palvelujen kriminalisointia tehokkaampi tapa auttaa uhreja. Nykyisen direktiivin perusteella uhreille myönnetään vain väliaikaisia oleskelulupia ja ainoastaan sillä ehdolla, että uhri tekee yhteistyötä poliisin kanssa.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
