Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Homokeskustelu havahdutti kirkon liberaalit vuosien koomasta
11.11.2010 15.12
Kirkko on vuosia syytänyt rahaa mainoskampanjoihin, joilla on yritetty herätellä uneliaita jäseniä mukaan seurakuntien toimintaan. Lokakuussa Yleisradion TV2:n järjestämä keskusteluohjelma Homoilta teki sen, mihin yksikään kirkon palkkaama copywriter ei ole kyennyt: kirkon liberaalisiipi on aktivoitunut. Sunnuntain ja maanantain seurakuntavaalien äänestysprosentin povataan nousevan yli 20 prosentin.
Vuoden 2006 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli 14,3 eli sama kuin vuonna 2002. Vuosien 1998 ja 1994 seurakuntavaaleissa äänestysprosentti jäi vain 13 prosentin pintaan.
Tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta arvioi, että kirkon suuri näkyvyys mediassa selittää ennakkoäänestyksen vilkkautta.
”Mediassa ei ole koskaan ennen keskusteltu yhtä kiivaasti kirkon asemasta kuin kuluneen kuukauden aikana. On erittäin todennäköistä, että juuri liberaalia siipeä edustavat äänestäjät aktivoituvat. Kirkkoaktiivit, jotka ovat keskimääräistä konservatiivisempia, ovat äänestäneet aina aikaisemminkin.”
Kirkkoon kuuluvien suomalaisten osuus väestöstä vähenee noin prosenttiyksiköllä vuosittain. Eroavat jäsenet ovat Niemelän mukaan passiivisimpia.
Lokakuun lopussa kirkkoon kuului 78,5 prosenttia suomalaisista, eli kaikkiaan 4,2 miljoonaa ihmistä. Väestörekisterin mukaan kirkosta erosi lokakuussa 35 300 ihmistä eli 0,83 prosenttia kirkon jäsenistä. Eroa kirkosta -nettipalvelun mukaan kirkon taas jätti yli 41 000 ihmistä.
Niemelä uskoo, että sunnuntain seurakuntavaalit muuttavat kirkon profiilia lähemmäksi tavallista kirkon jäsentä. Seurakuntavaalien tulos vaikuttaa myös seuraavan kirkolliskokouksen kokoonpanoon, sillä luottamushenkilöt ovat osaltaan vaikuttamassa siihen, keitä kirkolliskokoukseen valitaan.
”On vaikea vielä ennakoida, miten tämä vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen. Uskon silti, että suuret ajatukset ja uudet ideat menevät vastedes helpommin lävitse.”
Kirkkososiologiasta tänä vuonna väitelleen Valdemar Kallungin mukaan uskonnon paluusta politiikkaan on puhuttu pitkään. Nyt on vuorossa politiikan paluu uskontoon. Ilmiö näkyy muun muassa homokeskustelun rajuutena ja poliitikkojen aktiivisuutena seurakuntavaaleissa.
Kallunki ei vielä osaa arvioida, millainen vaikutus vilkkailla seurakuntavaaleilla on kirkon tulevaisuuteen, sillä kirkossa demokratia ei toteudu sellaisenaan.
”Kirkollinen demokratia on tällainen suodatettu versio demokratiasta.Kirkon vaalijärjestelmä on aikoinaan tehty tahallaan konservatiiviseksi, eli säilyttäväksi. Tässä suhteessa en usko radikaaleihin muutoksiin kirkollisella kentällä.”
Seurakuntavaalit ovat välilliset vaalit, joissa päätetään oman seurakunnan edustajista. Nämä edustajat puolestaan valitsevat osan kirkolliskokouksen edustajista. Kirkolliskokouksen paikoista kolmasosa on varattu papeille ja kaksi kolmasosaa maallikoille.
Kuluneella viikolla Turussa koolla ollut kirkolliskokous on evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, eli kirkon eduskunta. Kirkolliskokous päättää keskeisistä linjauksista, jotka koskevat oppia ja kirkon työtä.
Kallungin mukaan TV2:n homoillasta ryöpsähtäneestä keskustelusta voidaan päätellä, että kirkko on edelleen merkittävä instituutio suomalaisessa yhteiskunnassa.
”Ihmiset ovat intuitiivisesti tajunneet, että uskonnolla on merkittävä rooli muutosten läpiviemisessä.”
Kirkon suurin ongelma on Kallungin mielestä se, että se pyrkii säilymään yhtenäisenä rakennelmana.
”Jäsenistön todellisuus on nykyisin kuitenkin hyvin moniarvoinen. Jos kirkko ajaa voimakkaasti yhtä näkökulmaa, toinen laita vuotaa aina.”
Seurakuntien kokonaiskustannukset vuonna 2009 olivat noin miljardi euroa. Siitä...
...lapsi- ja nuorisotyöhön käytettiin 32 prosenttia.
...jumalanpalveluselämään ja kirkollisiin toimituksiin, esimerkiksi hautajaisiin, 16 prosenttia.
...palveluihin, esimerkiksi diakoniaan ja perheneuvontaan 13 prosenttia.
Lähde: Kirkon tilastollinen vuosikirja 2009.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
