Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Lisää tehoa? Potilasjärjestelmien parantaminen on yksi kuntien it-uudistuksen tavoitteista. Kuvassa Meilahden sairaalan vastaanottovirkailija, vahtimestari Ramona Lindholm.
Harva firma pääsee käsiksi kuntien it-rahoihin
23.9.2010 15.15
Kuntien tietotekniikkajärjestelmät halutaan panna vauhdilla uusiksi, mutta vaarana on, että uudistuksiin käytetyt rahat päätyvät vain muutaman suuryrityksen taskuun.
Näin on tapahtunut tähän mennessä, kun valtionhallinnon ja kuntien it-uudistusten tuotot ovat etupäässä menneet kahdelle alan suuryritykselle Tiedolle ja Logicalle.
Se on näkynyt myös hankkeiden hinnoissa ja laadussa.
Tällä hetkellä 36 maassa toimivan englantilaisen Logican liikevaihdosta peräti kahdeksan prosenttia tulee Suomesta.
”Kyllä siinä suomalaisia veronmaksajia kupataan, kun täällä ollaan niin hölmöjä, että ostetaan yhdestä tuutista kaikkiin Suomen kuntiin”, Vihreän Langan haastattelema, nimettömänä pysyttelevä asiantuntija arvioi.
Hänen mukaansa tilanne oli erityisen paha 1990-luvulla ja sitä ennen. Monopolien ajasta on kärsitty hänen arvionsa mukaan näihin päiviin asti.
Kunnat toivovat tilanteeseen muutosta viime viikolla perustetusta KPK ICT -yrityksestä, jonka käynnistämisessä ovat olleet mukana Sitra ja Kuntien palvelukeskusten valmistelukomitea, jossa mukana olevat 91 kuntaa ovat päättäneet ryhtyä yhtiön osakkaiksi.
Uuden KPK ICT:n tarkoitus on tarjota kunnille tietohallinnon ja tietotekniikan palveluita ja auttaa it-hankkeiden kilpailutuksessa.
Julkisen sektorin it-uudistuksessa on kyse niin isoista rahoista, että sen onnistuminen vaikuttaa koko Suomen kansantalouteen. Julkishallinnon vuotuiset it-menot ovat 2,1 miljardia euroa vuodessa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan pienikin parannus esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottavuudessa säästäisi valtiolta vastedes satoja miljoonia vuodessa.
Syy suuryritysten suosimiseen julkisen sektorin it-hankinnoissa löytyy historiasta. Tiedon juuret ovat sen ostamassa Valtion tietokoneyhtiössä. Logican tausta on kuntien omistamissa tietopalveluissa, jotka myytiin ensin Ruotsiin ja sitten englantilaiselle Logicalle.
Erityisesti monessa pienessä kunnassa Logicalla on niin vahva asema, että kunnat ovat käytännössä siitä riippuvaisia. Pienemmät it-alan yritykset ovat kokeneet, että tarjouskilpailujen ehdot ovat suosineet Logicaa kilpailijoiden kustannuksella.
”Monet kunnat tuntuivat tekevän kilpailutuksen vain muodon vuoksi. Ennen kukaan ei päässyt niihin mukaan”, asiantuntija sanoo.
Hänen arvionsa mukaan Logican hinnat ovat jopa kymmenkertaisia siihen verrattuna, millä muut yritykset voisivat tehdä samat palvelut. Logican edustajat eivät allekirjoita syytöksiä.
”Näemme erittäin myönteisenä kaiken kehityksen, joka edistää kuntalaisten palveluiden ja kuntien hallinnon kehittämistä. Kunnat noudattavat omassa toiminnassaan lakia julkisista hankinnoista ja kilpailuttavat myös it-hankkeet sen mukaisesti”, Logican johtaja Jukka Kotro sanoo.
Myös valtion it-johtaja Yrjö Benson kiistää Logican suosimisen.
”Suosimista ei ole yhtään, sillä kaikki ovat varpaillaan kilpailutuksen kanssa, etteivät vain joudu markkinaoikeuteen”, Benson sanoo.
Bensonin omalla tontilla on julkisen hallinnon it-uudistus, joka on ollut hidas ja takkuinen. Myös kunnissa it-hankkeiden kilpailutus on ollut vaikeaa.
”Kun yrityksillä on hyvät myyjät ja lakimiehet, millä keskiverto kunta niiden kanssa pärjää? It:n ostamisen osaaminen on taiteenlaji, ja kun jokainen kunta tarvitsee parikymmentä tietojärjestelmää, siitä tulee pitkälti yli kuusituhatta sopimusta.”
Benson pitää KPK ICT:n perustamista merkittävänä askeleena. Hän toivoisi it-hankkeisiin mukaan enemmän pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Avain tähän ovat valtion ja kuntien hankintayhtiöt.
”Kilpailutuksessa ne voisivat enemmän mahdollistaa pienempien toimijoiden mukaantulon.”
kunnat hankinnat tietotekniikka
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
