Hätäratkaisu: Talvivaaran saastuneet sakat maapohjaiseen altaaseen

22.1.2013 12.15

Sammeli Heikkinen

Massiivisen jätevesivuodon jäljiltä Talvivaaran kaivoksen lähialueella on noin 10 000 – 15 000 kuutiota metallien saastuttamaa sakkaa. Arvioitu sakan määrä vastaa noin 500–750 säiliöautollista.

Kaivosyhtiö yrittää kerätä jopa viiden hehtaarin alueelle levinneen sakan ennen kevään tuloa. Enimmäkseen nesteestä koostuva jäätynyt sakka sijoitetaan väliaikaiseen, maapohjaiseen altaaseen.

Kainuun ely-keskus hyväksyi tiistaina kaivosyhtiön suunnitelman sakan keräämisestä. Urakalla on kiire, sillä jos saastunutta ainesta ei saada maastosta ennen kevättä, sen sisältämät haitta-aineet voivat päästä alapuolisiin vesistöihin.

Raskasmetallipitoista sakkaa pääsi karkuun Talvivaaran metallinkäsittelyprosessin jätealtaan eli kipsisakka-altaan vuodossa marraskuun alussa. Altaasta vuotaneen jäteveden mukana tuli myös sakkaa, ja lisää muodostui, kun jätevedestä pyrittiin saostamaan pois metalleja kalkkia levittämällä.

Kainuun Ely-keskuksen mukaan maastoon levinnyt sakkakerros on enimmäkseen noin 5–20 senttiä paksu. Sakassa on suuria pitoisuuksia nikkeliä ja sinkkiä. Molempien määrät ylittävät pilaantuneen maaperän määrittelyssä käytettävän ylemmän ohjearvon. Nikkelin osalta tämä on 150 milligrammaa kilossa ja sinkin osalta 400 milligrammaa. Lisäksi uraania on selvästi enemmän kuin alueen maaperässä keskimäärin.

Muiden haitta-aineiden pitoisuudet eivät Ely-keskuksen mukaan ole merkittäviä. Suomen Luonto selvitti joulukuussa sakan koostumusta, sen saamat tulokset olivat synkempiä. Tosin lehti teetti analyysin yhdestä näytteestä, Ely-keskuksen tietojen pohjana on useista paikoista otettujen näytteiden kooste.

Kipsisakka on kerääntynyt enimmäkseen turvekerroksen päälle. Mittausten mukaan nikkeliä ja sinkkiä oli päässyt turvekerrokseen yhdessä mittauspisteessä.

Siivoussuunnitelman mukaan saastunut sakka kaivetaan pois ja kuljetetaan väliaikaiseen, noin 30 000 kuution varastoaltaaseen. Väliaikaiseen altaaseen ei tehdä nesteenpitävää pohjaa, vaan se kaivetaan moreenimaaperään. Ely-keskus hyväksyi ratkaisun, sillä sen mukaan talvisaikaan läpäisemättömän kalvopohjan rakentaminen ei onnistu.

Käytännössä väliaikaisessa altaassa säilöttävä sakka tulee olemaan enimmäkseen nestettä, sillä Ely-keskuksen mukaan jäätynyt kerros on noin 90-prosenttisesti vettä. Kunnostuksen yhteydessä tulevat vedet aiotaan juoksuttaa niin sanotun Kortelammen padon taa.

Se on viime vuoden vuodon torjuntatöiden yhteydessä rakennettu turvepohjainen hätäallas, jossa on edelleen kipsisakka-altaasta kiinnisaatuja jätevesimassoja. Hätäpato on siis saanut nimen, ja siitä näyttää tulleen enemmän tai vähemmän pysyvä osa kaivoksen vesijärjestelmää.

Maaperän puhdistusoperaation yhteydessä saastuneelta maa-alueelta kaadetaan puut ja revitään kannot maasta. Kunnostettavalla alueella oleva Lumijoen yläjuoksu kuivataan neljän padon avulla ja jokiuoman pohjasta kuoritaan sakka pois. Näin yläjuoksun joenpohja joudutaan rakentamaan käytännössä kokonaan uusiksi.

Marraskuun alkupuolella sattuneessa onnettomuudessa Talvivaaran kaivoksen jäteallas vuoti tyhjäksi. Yli 200 000 kuutiota jätevettä karkasi alapuoliseen vesistöön, noin 800 000 kuutiota saatiin pidettyä kaivosalueella maapohjaisissa hätäpadoissa.

Vuodon vaikutukset paljastuvat vasta keväällä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat arvioivat hiljattain Kainuun Sanomille, että ainakin kaivosta lähinnä olevat pikkujärvet ovat happamoituneet pahasti.

kaivosteollisuus  talvivaara