Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Austin Tolin / Creative Commons

Kuka maksaa? EU-maat eivät saa sovittua taakanjaosta. Austin Tolin / Creative Commons

Kuka maksaa? EU-maat eivät saa sovittua taakanjaosta.

EU-maat kiristelevät kukkaroaan Kööpenhaminan alla

12.6.2009 8.40

Taina Tervonen

Kaikkien paitsi vähiten kehittyneiden maiden tulee osallistua ilmastotalkoiden rahoittamiseen kehitysmaissa, totesivat EU:n talousministerit tiistaina kokouksessaan Luxemburgissa.

Kunkin maan osuus laskettaisiin maan maksykyvyn ja päästöjen mukaan ja katettaisiin ainakin osittain päästökaupan tuloista.

Epäselväksi jäi kuitenkin edelleen, kuinka suuren summan EU on valmis asettamaan pöydälle ja millä tavalla se jakautuu jäsenmaiden kesken.

Laman kourissa painiskelevat jäsenmaat ovat vitkutelleet sitoutumista jo lähes puoli vuotta. Asiasta piti päättää jo maaliskuussa, mutta se siirrettiin kesäkuisen kokouksen asialistalle.

Ensi viikolla huippukokoukseen Brysseliin saapuvilta jäsenmailta odotetaan selkeitä summia, mutta monet tarkkailijat varautuvat pettymykseen.

”Alankomaat, Belgia, Ruotsi ja Iso-Britannia vaativat konkreettisia päätöksiä, mutta monilta jäsenmailta tuntuu puuttuvan halu etsiä kompromisseja”, sanoo Greenpeacessa EU:n ilmasto- ja energia-asioista vastaava Joris den Blanken.

Yhdysvallat saattaa viedä EU:lta tiennäyttäjän roolin ja määrätä tahdin kansainvälisissä neuvotteluissa.

”Se ei välttämättä ole hyvä asia, sillä esimerkiksi biodiversiteetti ja alkuperäiskansojen oikeudet on tähän asti huomioitu paremmin EU:n kannanotoissa.”

Kehitysjärjestö Oxfam muistuttaa, että raha ratkaisee Kööpenhaminassa.

”Ilman selkeitä summia kehitysmaat saattavat yksinkertaisesti heittää hanskat naulaan ja kävellä neuvotteluista ulos”, sanoo järjestön EU-toimiston johtaja Elise Ford.

Komissio esitti tammikuussa, että EU sitoutuu kehitysmaiden ilmastotalkoisiin 30 miljardilla eurolla vuosittain. Maaliskuussa asiasta äänestänyt parlamentti kannatti esitystä.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöt, kuten WWF, Greenpeace ja Oxfam, vaativat EU:lta vähintään 35 miljardin euron vuosittaista sitoutumista tavanomaisen kehitysavun lisäksi.

Järjestöjen mukaan teollisuusmaiden tulee rahoittaa talkoita vähintään 110 miljardilla eurolla vuodessa.

Kööpenhaminan sopimuksesta käydään paraikaa neuvotteluja Bonnissa. Seuraava tärkeä tapaaminen on heinäkuussa suurten teollisuusmaiden G8-kokouksessa Italiassa.




Viite