SXC

Ensin katoavat sammakot, sitten saimaannorppa

21.4.2009 15.04

Anu-Elina Lehti

Ilmaston lämpeneminen tuhoaa kiihtyvällä vauhdilla luonnon monimuotoisuutta.

Jos nykyiset ennusteet ilmastonmuutoksen nopeudesta pitävät paikkansa ja maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2050 mennessä yli kahdella asteella, yli kolmasosa nykyisistä lajeista kuolee sukupuuttoon ja kokonaiset ekosysteemit pyyhkiytyvät historiaan.

Osa lajeista häviää, koska niiden elinympäristöt katoavat, osa siksi, että ne eivät kykene siirtymään uusille alueille.

Erityisiä riskialueita ovat pienet saarivaltiot ja arktiset alueet. Pohjoisin Lappi on maailmanlaajuisestikin arvioiden erityistä riskialuetta.

Helsingissä vierailleen YK:n ilmastopaneelin IPPC:n entisen puheenjohtajan ja kansainvälisen asiantuntijakokous AHTEG:in johtavan asiantuntijan Robert Watsonin mukaan ensimmäisenä maailmassa kuolevat sammakkoeläinlajit. Suomessa sama kohtalo tulee olemaan saimaannorpalla.

Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta pohtivaan kokoukseen osallistuu 37 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Huomenna keskiviikkona päättyvän tapaamisen tulokset suunnataan Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävälle ilmastokokoukselle.

Watsonin mukaan biodiversiteetistä puhuminen suurelle yleisölle on vaikeaa, sillä kaukaiset eläinlajit eivät keskivertokuluttajaa kiinnosta. AHTEG haluaakin korostaa luonnon monimuotoisuuden vaikutusta eri maiden kulttuuriin ja elinkeinoihin.

”Koralliriuttojen tuho käytännössä lopettaisi saarivaltioille tärkeän turismin. Pohjoisessa vaarassa ovat muun muassa porotalous,” Watson sanoi.

Hän toivoo, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kiinnitetään tarkemmin huomiota luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Monesti hyvää tarkoittavalla toimella aiheutetaan tuhoa toisaalla. Tästä hyvänä esimerkkinä Watson pitää biopolttoaineita, joiden tuotanto on aiheuttanut valtavia metsäkatoja ja kansainvälisen ruokapulan.

luonnonsuojelu  ilmastonmuutos 

Tweet