Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Iiro Törmä, Tekstit: Reetta Eiranen

Nuorisojärjestöjen eläkekannat.
Klikkaa taulukko isommaksi.Iiro Törmä, Tekstit: Reetta Eiranen

Klikkaa taulukko isommaksi.

Eläkkeistä on tulossa nuorten ongelma – mitä he haluavat tehdä?

5.4.2012 11.11

Jukka Vahti

Miten nykyinen, nuoria sukupolvia sorsiva ja suuria ikäluokkia suosiva eläkepolitiikka muuttuisi, jos puolueiden nuorisojärjestöt saisivat päättää?

Ei kovin radikaalisti.

Näin voi päätellä Vihreän Langan tekemästä selvityksestä puolueiden ja niiden nuorisojärjestöjen näkemysten eroista esimerkiksi vanhuuseläkeiän nostamisesta.

Eläkeiän nosto on yksi monista esillä olleista keinoista pidentää suomalaisten työuria ja jakaa näin eläkkeiden maksamisen taakkaa tasaisemmin sukupolvien välillä.

Työvuosia tarvitaan lisää myös suomalaisten odotetun eliniän pidentymisen ja huoltosuhteen, siis työssäkäyvien ja etuisuuksien saajien välisen suhteen, heikentymisen vuoksi.

Eläkepolitiikassa puolueiden väliset periaatteelliset linjaerot näyttävät siirtyvän sukupolvelta toiselle.

Vasemmistopuolueet sdp ja vasemmistoliitto nuorisojärjestöineen vastustavat vanhuuseläkeiän alarajan nostoa. Näkyvät kokoomuspoliitikot taas ovat suhtautuneet eläkeiän nostoon myönteisesti, ja kokoomusnuorten mielestä asialla on kiire.

Vihreille eläkeiän nosto on yksi keino muiden joukossa työurien pidentämiseksi, joskin vihreät nuoret näyttävät ajavan nostoa emopuoluetta ärhäkämmin.

Suomen nuorisojärjestöjen kattojärjestön Allianssin puheenjohtajan Hanna-Mari Mannisen mukaan nuorten pitäisi tavalla tai toisella päästä mukaan työmarkkinajärjestöjen dominoimiin eläkeneuvottelupöytiin.

”Yksi lempisanontani on, että ellet ole ruokapöydän ääressä, olet ruokalistalla”, Manninen sanoo.

Työmarkkinajärjestöt sopivat pari viikkoa sitten hallituksen kehysriihen alla, että eläkeiän alarajaa voidaan nostaa aikaisintaan ensi vaalikaudella. Ison eläkeuudistuksen ajankohdaksi sovittiin vuosi 2017.

Sitä ennen työuria yritetään pidentää niin sanotun työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen alaikärajoja nostamalla ja poistamalla varhennettu vanhuuseläke.

”Edelleen on se tunne, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ei pitkällä aikavälillä toteudu näillä ratkaisuilla”, Allianssin Manninen sanoo.

Enemmistö suomalaisista, 60 prosenttia, on sitä mieltä, että nuoret joutuvat kantamaan eläkejärjestelmästä liian ison taakan. Toisaalta vain 18 prosenttia kannattaa eläkeiän nostamista.

Näin kertoo Eläketurvakeskus ETK:n toissaviikolla julkaisema tutkimus suomalaisten luottamuksesta eläkejärjestelmään.

Tutkimuksen tulokset tiivistävät eläkepolitiikan ydinongelmat: monet tunnistavat epäkohdat, mutta harva on valmis tinkimään eduistaan niiden vuoksi.

Osastopäällikkö Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta arvioi, että hallitusvastuussa viime vuosina olleiden puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen eläkepoliittiset linjaukset vastaavat melko hyvin kansan tahtoa: omiksi koetuista eläkkeistä halutaan pitää kiinni mutta eläkkeiden maksaminen koetaan abstraktiksi ongelmaksi.

Viimeistään seuraavan hallituksen on siis kuitenkin pelastettava eläkejärjestelmä.

”Siihen on vielä vähän matkaa, että tämä olisi rahoituksellisesti tasapainoinen järjestelmä, mutta siksi juuri on sovittu, että 2017 tulee voimaan uusia asioita”, Kautto sanoo.

nuoret  eläkkeet 




Viite