Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Mikael Ahlfors
Äänitorvet. Toimittajat Sergei Anatski ja Jelena Subbotina ovat huolissaan venäläisten heikosta ympäristötietämyksestä.
20.5.2010 14.49
Ympäristöpolitiikka on ajettu Venäjällä marginaaliin, eikä ympäristöalan yritystoimintakaan ole ottanut tuulta alleen.
Venäjän ympäristöministeriö lakkautettiin vuonna 2000, ja sen jälkeen ympäristötarkastajien määrä on laskenut huomattavasti. Myös ympäristöalan yritysten johtajat ja työntekijät ovat vaihtaneet työpaikkoja.
”Irtisanoutuneiden tilalle on tullut uusia ihmisiä, jotka eivät todellakaan ole ympäristöalan ammattilaisia. He eivät omistaudu ympäristökysymyksille, vaan heitä kiinnostaa vain tienata rahaa”, biologi-toimittaja Sergei Anatski sanoo.
”Voidaan puhua eräänlaisesta korruptiosta”, freelancer-toimittaja Jelena Subbotina lisää.
Heidän mielestään Venäjän suurin ympäristöongelma on kuitenkin tällä hetkellä se, etteivät kansalaiset ymmärrä, että ympäristöongelmia on todella olemassa ja että ne ovat vakavia.
”Ymmärryksen puute jarruttaa Venäjän ympäristöalan kehitystä”, sanoo Subbotina.
Anatskin ja Subbotina kuuluivat venäläisryhmään, joka vieraili Suomessa ulkoministeriön vieraana toukokuun alussa.
Ympäristötoimittajilla ei ole helppoa Venäjällä. Subbotinan mukaan ympäristöasioista saa kyllä kirjoittaa vapaasti, mutta ongelmana on, että kukaan ei halua julkaista juttuja.
”Tällä hetkellä Venäjällä on vain yksi valtakunnallinen ympäristöalan lehti, Zeljonyj mir (suomeksi Vihreä maailma). Muut ympäristöasioille omistautuneet lehdet ovat lopettaneet toimintansa”, Subbotina sanoo.
Valtakunnalliset ja laajalevikkiset lehdet eivät ole kiinnostuneita julkaisemaan ympäristöjuttuja. Tämä johtuu siitä, että lehtien omistajat valitsevat usein aiheet, joista lehdissä kirjoitetaan.
”Kyse on siis eräänlaisesta lobbauksesta. Tämä koskee myös radiota ja televisiota, siis kaikkia tiedotusvälineitä”, Subbotina lisää.
Anatskin mukaan ympäristöjärjestöt voivat toimia tällä hetkellä Venäjällä melko vapaasti, kunhan eivät lähde kaivelemaan suuria talousaiheita tai poliittisia kysymyksiä.
”Viranomaisten suhtautuminen itsenäisiin ympäristöjärjestöihin on kuitenkin negatiivinen tai parhaassa tapauksessa neutraali”, Anatski sanoo.
Hän on mukana Pietarin alueella toimivassa kalastajayhdistyksessä, joka ajaa Laatokan suojelemista ja puhdistamista jätteistä.
”Näistä hankkeista paikalliset viranomaiset ovat aina myönteisesti kiinnostuneita ja jopa puolustavat niitä. Näistä kirjoitetaan myös paljon lehdissä”, Anatski sanoo.
Tweet