Geenit kuuluvat elävään ravintoon

13.11.2012

Eno

Geenitön ruoka ei ole namia.

Nimimerkki ”Turhako geenikammoko?” kysyy: Mikä olisi täysin geenitöntä ravintoa? Ja entä sitten kypsennys, hävittääkö se geenit?

Eno vastaa: Nyrkkisäännön mukaan, mitä luonnonmukaisempaa ja elävämpää ravintoa, sitä enemmän ehjiä geenejä siinä on syömisvaiheessa. Jos napsaiset marjan suoraan pensaasta, tai salaatinlehden kasvimaalta, sen geenit ovat todennäköisesti vielä elossa. Lisäksi kasvien pinnalla elää kaikenlaisia bakteereja, viruksia ja sieniä, joiden geenejä nautit huomaamattasi siinä samalla.

Mitä pidemmälle ruoka jalostetaan, sen todennäköisemmin ruuan geneettiset ainekset hajoavat. Pelkkä kypsentäminen ei vielä täysin tuhoa geenimateriaalia, mutta ruuansulatus yleensä hoitaa homman.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että osia ruuan geneettisestä materiaalista voi siirtyä elimistöön. Se on kuitenkin eri asia kuin se, että kokonainen toimiva geeni siirtyisi osaksi yksilön soluja. Sellaista ei tapahdu syödessä.

Eläinten ja ihmisten ruoansulatuselimistö on satojen miljoonien vuosien aikana erikoistunut käsittelemään ”vierasta geenimateriaalia”. Jos näin ei olisi, ihmiset ja eläimet näyttäisivät huomattavasti enemmän siltä, mitä syövät. Muun muassa kasvisyöjät erottaisi luultavasti terveen vihreästä ihonväristä.

Mutta siihen varsinaiseen kysymykseesi. Geenivapaata ruokavaliota noudattavan henkilön ruokapöytä näyttäisi varsin yksitoikkoiselta: ruokaöljyä – ei tietenkään kylmäpuristettua – vitamiinipillereitä, sokeria ja pitkälle prosessoituja proteiinivalmisteita. Suolaa. Ruokajuomaksi voisi ottaa kossuryypyn.

Kyllä tuolla ruokavaliolla varmaan jotenkin eläisi, mutta meidän Matkahuollon baarin mikrossa lämmitetty toissapäiväinen pyttipannuannoskin tuottaa suuremman ruokailunautinnon. Sitä ei myöskään ole geenimanipuloitu, vaikka epäilemättä sormeiltu noin muuten sitäkin enemmän.

Kirjoitus on julkaistu alunperin 2. marraskuuta ilmestyneessä Vihreässä Langassa.

Tweet