Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
tuppeensahattua? Kuvassa Metsähallituksen myymän puun määrä ja myynnistä saadut tuotot, jotka riippuvat paitsi puun määrästä, myös sen kulloisestakin hinnasta.
Hallitusohjelma uhkaa kaataa vanhaa metsää – kiistoja luvassa
15.12.2011 14.07
Metsähallituksen pitäisi tulouttaa valtiolle vaalikauden lopussa 20 miljoonaa nykyistä enemmän. Näin on kirjattu hallitusohjelmaan.
Tarkoittaako tämä sitä, että valtio velvoittaa Metsähallituksen hakkaamaan enemmän puuta? Liikelaitoksen tulos kun syntyy oikeastaan kokonaan puun myynnistä. Jos näin käy, niin Hossassa viime viikkoina syntynyt kohina valtion omistamien retkeilyalueiden hakkuusuunnitelmista on vasta esimakua.
Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Eräjää ja Metsähallituksen nimettömänä pysyttelevä esimies arvioivat, että lähivuosina Metsähallituksella on paineita lisätä hakkuiden määrää, mahdollisesti vielä juuri vanhimmissa metsissä.
Liikelaitoksen tulosruuvia on jo ennestään kiristetty tuntuvasti - noin 70 miljoonasta 100 miljoonaan - esimerkiksi viime vuosikymmenen puoliväliin verrattuna.
Tähän saakka valtio-omistaja on saanut liikelaitokseltaan aina tuloksesta noin 95 prosenttia. Hallitus ja eduskunta ovat asettaneet talousarviossaan Metsähallitukselle alustavan tulostavoitteen, joka perustuu sen hetkisiin näkymiin puumarkkinoista.
”Kyllä tuloutusvelvoitteen nostaminen varmasti kasvattaa hakkuupaineita, pitkällä aikavälillä se varmaankin vaikuttaa suunnitteluun”, Eräjä sanoo.
Myös Metsähallituksella esimiesasemassa oleva henkilö arvioi, että tuloutusvaatimuksen nosto vaikuttaa hakkuisiin. Paitsi hakkuumääriin, hän uskoo vaatimuksen vaikuttavan myös hakkuukohteisiin.
Päätehakkuusta saadaan tukkipuuta, joka on paljon harvennushakkuista saatavaa kuitupuuta arvokkaampaa. Siten lähde arvioi, että jos rahaa on tehtävä enemmän, hakkuukohteeksi valitaan nimenomaan vanhempia metsiä.
Metsähallituksen metsätalousjohtaja Jussi Kumpula vakuuttaa, että entistä kovempi tulosvaatimus ei vaikuta metsänhakkuisiin tai siihen, missä niitä tehdään.
”Hakkuiden raamiluku, se miten paljon hakataan, sovitaan luonnonvarasuunnitelmien teon yhteydessä. Me harjoitamme kestävää monimetsätaloutta ja hakkuut suunnitellaan siltä pohjalta.”
Nykyään Metsähallituksella on noin 3,6 miljoonaa hehtaaria talousmetsää. Vuosittain hakataan noin kuusi miljoonaa kuutiota, ja metsänkasvu on 11 miljoonaa kuutiota.
Kumpulan mukaan talousmetsien hakkuuta voidaan kestävästi lisätä hieman, jos puuston kasvu lisääntyy nykyistä tahtia.
Hänen mukaansa Metsähallitus voisi hakata nykyäänkin puolitoista miljoonaa kuutiota enemmän, jos se toimisi kuten yksityiset metsänomistajat.
”Jos hakkaisimme niin, saisimme hakkuutuloja noin 50 miljoonaa nykyistä enemmän.”
Omistaja, siis valtio, on kuitenkin lailla velvoittanut Metsähallituksen huomioimaan biologisen monimuotoisuuden ja virkistyskäytön. Tämä vähentää hakkuumääriä.
”Enkä usko, että omistaja haluaa näistä periaatteista luopua ja lisätä siten hakkuita. En usko, että sitä haluaa kukaan. Emme me ainakaan”, Kumpula sanoo.
Mistä liikelaitos sitten ottaa parikymmentä miljoonaa nykyistä enemmän tulosta? Puun myynti on selvästi merkittävin tulonlähde.
Kumpulan mukaan esimerkiksi maan myynnistä Metsähallituksen oman Laatumaan kautta voi saada tuntuvia summia. Tosin laskusuhdanne puree yhtä lailla tontti- kuin puukauppaankin.
Maakaupoissa on kyse lisäksi valtion omaisuuden myynnistä. Maa muuttuu rahaksi, jonka voi syytää budjetin nieluun. Maa vain on myyntiartikkelina kovin kertakäyttöinen.
Tärkein tapa loihtia lisää rahaa tuloutukseen onkin se, että kun valtio aiemmin tyytyi 95 prosenttiin ja jätti viisi prosenttia investointeihin, niin nyt se vie tuloksen kokonaan. Investoinnit tehdään sitten lainarahalla.
Lisäksi Metsähallitus säästää koko konsernissa, Kumpulan mukaan erityisesti metsäteiden ja niiden siltojen ylläpidosta. Sivuteillä on siis luvassa entistä kuoppaisempaa. Millaista metsää niiden varrella sitten kasvaa, se selviää lähivuosina.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
