Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Jukka Vahti
Valmiina taistoon. Jutta Urpilainen uskoo, että puoli miljoonaa suoraa kontaktia nostaa sdp:n suurimmaksi puolueeksi.
Demarit yrittävät heräillä horteestaan
13.1.2011 11.42
Paljon parjattu demaripuheenjohtaja Jutta Urpilainen teki torstaina paluun parrasvaloihin demarien puoluehallituksen kokouksessa, jossa puolueen johto nostatti vaalihenkeä ja antoi medialle maistiaisia tammi-helmikuun vaihteessa julkaistavista verolinjauksistaan.
Urpilaista on arvosteltu muun muassa heikosta johtajuudesta ja siitä, että pääoppositiopuolueella ei ole ollut tarjota uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen politiikalle.
Puoluehallituksen kokouksen avauspuheessaan Urpilainen pyrki tekemään kevään eduskuntavaaleista kolmen suurimman puolueen välisen kamppailun pienten puolueiden kustannuksella.
"Vaikka vaaleissa on tarjolla useita poliittisia puolueita, todellisia vaihtoehtoja vaaleissa on tasan kaksi: jatkaako oikeistohallitus mahdollisesti perussuomalaisilla maustella vai saadaanko Suomeen sosiaalidemokraattien johtama hallitus", Urpilainen sanoi puheessaan.
Siihen Urpilainen ei kuitenkaan suostunut ottamaan kantaa, onko suurimman puolueen asema demareille ehtona hallitukseen osallistumiselle. Myöskään sdp:lle mieluisimpia hallituskumppaneita ei torstaina paljastettu. Tavoitteiksiin seuraavalla vaalikaudella demarijohto asetti työllisyyden parantamisen, verotuksen progressiivisuuden lisäämisen ja kuntarakenteen uudistamisen vauhdittamisen.
Urpilainen ja puoluesihteeri Mikael Jungner kertoivat puolueen pyrkivän suoraan kontaktiin puolen miljoonan suomalaisen kanssa ennen kolmen kuukauden päästä pidettäviä vaaleja toritilaisuuksissa, soppatykeillä, vaalitilaisuuksissa ja ovelta ovelle -kierroksilla.
"Uskomme, että näin saamme aikaan muutosliikkeen", Urpilainen valoi taisteluhenkeä tuoreimmissa gallupeissa vain niukasti yli 18 prosentin kannatukseen yltäneen puolueen joukkoihin.
Herättelykiertue lienee aiheellinen, sillä tänään julkaistun Helsingin Sanomien teettämän gallupin mukaan suomalaisten äänestysvarmuus on jatkanut edelleen laskuaan. Täysin varmasti kevään vaaleissa äänestäviä on nyt vain 53 prosenttia äänestysikäisistä, kun neljä vuotta sitten vastaava luku oli 59 prosenttia.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
