Alumiinin tuotannon sivutuotteesta tuli megahitti

9.1.2013 11.30

Anu-Elina Lehti

Alumiinin ja sinkin tuotannon sivutuotteen, indiumin käyttö on teknologiateollisuudessa kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Helsingin yliopiston professorin Markku Leskelän mukaan indiumin hinta nousi vuosina 2003–2006 jopa 900 prosenttia.

Leskelä johtaa Suomen Akatemian huippuyksikköä, jonka tavoiteena on kehittää uusia prosesseja materiaaleille, joita hyödynnetään mikroelektroniikan komponenteissa.

Esimerkiksi indiumia käytetään muun muassa led-valoissa, LCD-näytössä ja aurinkokennoissa. Indiumin tuotannon lisääminen on vaikeaa ilman alumiinin ja sinkin tuotannon kasvattamista. Leskelän mukaan maaperässä on indiumia noin 75 vuoden tarpeisiin.

Indiumin lisäksi elektroniikka- ja energiateollisuus on huolissaan myös litiumin ja titaanin riittävyydestä. Uusien vihreiden teknologioiden, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian ja sähköautojen käyttöön tarvitaan erityisesti harvinaisia metalleja.

Ratkaisua on etsitty metallien kierrätyksestä, mutta Leskelän mukaan sillä ei pystytä ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Alkuaineiden erottaminen ja kierrättäminen on nimittäin vaikeaa, sillä esimerkiksi mikroprosessorit sisältävät pieniä määriä jopa yli 50 alkuainetta. Lisäksi metallien käytössä syntyy aina hävikkiä korroosion vuoksi.

Teollisuus etsii jatkuvasti metalleja korvaavia materiaaleja. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa orgaanisiin ja polymeerimateriaaleihin perustuva elektroniikka ja optiikka.

"Korvaavien materiaalien kehittäminen saattaa osoittautua kierrättämistä paremmaksi ratkaisuksi pidemmällä tähtäimellä", Leskelä arvioi.

luonnonvarat  Raaka-aine  Kestävä kehitys