Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Ari Aalto / Helsingin yliopisto
kauas paikka karkaa? Helsingin yliopiston Tiedekulma on tuonut huippututkimuksen kaupunkilaisten ulottuville. Yliopistoon sisäänpääsy voi muuttua pian vaikeammaksi.
Alanvaihtajat joutuvat ahtaalle, kun opiskelijavalinta menee uusiksi
29.11.2012 14.33
Korkeakoulujen opiskelijavalinnat laitetaan täysremonttiin 2014. Jatkossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on yhteinen sähköinen yhteishaku, johon hakija saa laittaa kuusi hakukohdetta prioriteettijärjestyksessä. Hakuprosessin jälkeen hakijalle tarjotaan vain yhtä paikkaa – sitä mihin pisteet riittävät ja mikä on hakijan hakulistan kärjessä.
Lisäksi hallitus haluaa, että korkeakoulut ottavat käyttöön kiintiöt. Ne hakijat, joilla on vuoden 2014 jälkeen saatu opiskelupaikka tai aikaisempi tutkinto, valitaan omassa kiintiössään. Näin tutkinnon jo suorittaneiden ja opiskeluoikeuden saaneiden pääsy opiskelemaan vaikeutuu.
”Se on iso ja fundamentaali muutos”, sanoo Helsingin yliopiston opintoasioiden asiantuntija Maikki Naarala.
Uudistuksella pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää ja kohdentamaan opiskelupaikat niille, joilla ei ole aikaisempaa tutkintoa tai opinto-oikeutta. Uusi laki on parhaillaan käsittelyssä sivistysvaliokunnassa. Eduskunnan käsittelyyn laki tulee ensi vuonna.
Naaralan mukaan Helsingin yliopisto suhtautuu kiintiöajatteluun periaatteessa myönteisesti.
”Noudatamme tietenkin sitä koulutuspolitiikkaa, mihin hallitus meitä ohjeistaa. Meidän on kuitenkin oltava varovaisia, sillä jo yliopistolaissa sanotaan, että hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti.”
Kiintiöiden tulevista prosenttiosuuksista päättävät yliopistojen tiedekunnat. Tarkkoja lukuja ei Naaralan mukaan ole vielä olemassa. Helsingin yliopistoon hakevista 5–20 prosentilla on takanaan aikaisempi tutkinto. Määrät vaihtelevat paljon oppiaineittain.
Naarala arvelee, että kiintiöt otetaan käyttöön Helsingin yliopistossa vasta vuoden 2014 jälkeen. Hänen mukaansa kaiken päätöksenteon pitää perustua hyvään valmisteluun ja perusteelliseen harkintaan.
”Ei prosenttilukuja voi hatusta temmata.”
Pääsykoejärjestelmän remontin vaikutukset saattavat Naaralan mielestä olla arvaamattomat.
”Se on aikamoinen fakiiri, joka osaisi ennustaa, miten hakijat tulevat käyttäytymään. Kun uudistukset on läpiviety ja kiintiöt ovat olemassa, niin saattaa käydä niin, että hakijamäärät voivat jopa pudota.”
Opetusministeriön johtajan Hannu Sirénin mukaan on vielä liian aikaista arvioida, miten yliopistot ja ammattikorkeakoulut ottavat kiintiöitä käyttöön vuonna 2014. Lopullisen päätöksen kiintiöiden käyttöönotosta tekevät yliopistot ja ammattikorkeakoulut itse.
Sirénin mukaan kiintiöillä halutaan vähentää joidenkin yliopiston laitosten käyttöä preppauskursseina. Monet opiskelijat, jotka eivät pääse opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan, menevät vuodeksi opiskelemaan esimerkiksi kemiaa tai bioanalytiikkaa. Seuraavana vuonna he pyrkivät jälleen lääketieteelliseen tiedekuntaan. Jatkossa paikan kemian laitoksella hyväksynyt opiskelija joutuu pyrkimään lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelupaikan jo saaneiden kiintiössä.
”Kiintiömuutoksen jälkeen opintolinjoille hakeutuvat vain ne, jotka haluavat juuri näitä aloja tosissaan opiskella.”
Sirénin mukaan kahden maisteritutkinnon opiskelijoita ei Suomessa ole paljon. Ongelmana ovat lähinnä opintojensa keskeyttäjät.
Yliopistot pohtivat nyt myös uusia, joustavampia keinoja pääaineen vaihtoon. Tulevaisuuden esimerkki saattaa löytyä uudenlaisesta tutkintorakenteesta. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa voi nykyisin opiskella ensin kolmevuotisen kandidaatintutkinnon. Sen jälkeen voi hakea maisteriohjelmaan ja vaihtaa pääainetta.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
