Tällaisen maatalous- ja ympäristöministerin Suomi saa Kimmo Tiilikaisesta

Keskusta

Kimmo Tiilikainen — Tie PariisiiN. Yksi Kimmo Tiilikaisen suurimmista haasteista on ilmastoneuvotteluiden loppukiri.Keskusta

Tie PariisiiN. Yksi Kimmo Tiilikaisen suurimmista haasteista on ilmastoneuvotteluiden loppukiri.

Tällaisen maatalous- ja ympäristöministerin Suomi saa Kimmo Tiilikaisesta

28.5.2015 18.01

Lasse Leipola

Keskusta paljasti tänään viimeisenä hallituspuolueena omat ministerivalintansa. Maatalous- ja ympäristöministeriksi nousee Kimmo Tiilikainen, joka sijaisti Paula Lehtomäkeä ympäristöministerinä syksystä 2007 kevääseen 2008. Nyt hän toimii sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön vetäjänä ja vastaa kaikista näille ministeriöille kuuluvista asioista.

Ympäristöministeriössä uutta ministeriä odottaa tukku kiireellisiä asioita.

”Hänen on huolehdittava siitä, että luonnon monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytyttyä, päästöt on käännettävä laskuun ja on saavutettava Itämeren hyvä ekologinen tila. Kaikkiin näihin olemme sitoutuneet kansainvälisesti. Erityisesti hänen on ymmärrettävä, että näillä asioilla on kiire eikä niiden voida antaa odottaa seuraavaa hallitusta”, WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder sanoi alkuviikosta.

Tiilikainen ei ehdokkaana sitoutunut Energiaremontti-kampanjan tai Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteisiin, vaikka molemmat keräsivät runsaan tukijajoukon yli puoluerajojen. Omilla kotisivuillaan hän mainitsee vaalikauden tavoitteiksi muun muassa saada ”kansainvälisiä sopimuksia” ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumisen jatkamisen, luonnon köyhtymisen pysäyttämisen, sekä energiatehokkuuden parantamisen ja energiankulutuksen kasvun pysäyttämisen. Hän haluaa myös lisää uusiutuvaa energiaa, erityisesti ”Etelä-Karjalaan biodieseljalostamo ja tuulivoimaloita”.

Ylen vaalikoneessa Tiilikainen mainitsee kolmantena vaalilupauksenaan (pienten yritysten auttamisen ja alueellisen koulutuksen puolustamisen jälkeen) kotimaisen uusiutuvan energian edistämisen ja päästöjen vähentämisen. Vaalikonevastauksissaan hän ei aseta ilmastonmuutoksen hillitsemistä ehdottomasti teollisuuden kilpailukyvyn edelle.

”Nämä asiat eivät ole vastakkaisia. Ilmastonmuutos on uhka ihmiskunnalle. Se, samoin kuin maailman ruoka-, vesi- ja energiapula ovat myös mahdollisuuksia uuteen työhön meille suomalaisille. Kun kansainvälinen ilmastosopimus syntyy, vähäpäästöisyys on kilpailuetu, kuten jo nyt EU:n sisällä”, Tiilikainen perustelee.

HS:n vaalikoneessa vastaavaan väitteeseen Tiilikainen vastaa samaan tapaan:

”Luonnon ja maapallon kantokyky asettavat rajat, jonka puitteissa me ihmiset voimme talouttamme pyörittää. Ympäristönäkökulman sivuuttaminen on todella lyhytnäköistä. Siksi talouden on sopeuduttava niukkenevien luonnonvarojen ja ilmastonmuutoksen haasteeseen. Se on myös suuri mahdollisuus Suomelle. Kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat, biotalous ja puhdas teknologia ovat lupaavin mahdollisuus työpaikkoihin. Biotalous rakentuu kestävän kehityksen periaatteille.”

Tiilikainen oli jokseenkin samaa mieltä väittestä, että ”kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista”.

”Luonnon ja ympäristön huomioiminen kaikessa päätöksenteossa on tärkeää. Meillä suomalaisilla on kuitenkin realistinen suhde luontoon ja ympäristöön. Luonnonvaroja ja -antimia on voitava hyödyntää, mutta sen on tapahduttava vastuullisesti.”

Vaalikonevastauksissaan Tiilikainen asettautuu vastustamaan sekä geenimuunneltua ruokaa että ydinvoimaa.

”Suomi tarvitsee lisää kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Sen kilpailukykyä on nopeasti kohennettava. Kotimainen, uusiutuva energia tuo työpaikkoja koko maahan, lisää energiaomavaraisuuttamme, parantaa huoltovarmuuttamme, vähentää päästöjä ja torjuu ilmastonmuutosta.”

HS:n vaalikoneessa Tiilikaisella oli samansuuntaisia ajatuksia energiapolitiikasta kuin eilen julkistetussa hallitusohjelmassa:

”Suomella on 2030-luvulle tultaessa edellytykset nostaa uusiutuvan energian osuus ja omavaraisuusaste yli 60 prosenttiin. Fossiilisista energialähteistä on luovuttava. Turvetta on voitava käyttää niin kauan, kun Suomeen tuodaan hiiltä ja öljyä ulkomailta. Kivihiilen käyttö on lopetettava kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Maakaasun käytölle löytyy tilaa vähän pidempäänkin.”