Suomi lämpenee nopeammin kuin muu maailma – miksei se näy?

7.11.2016 15.21

Lasse Leipola

maapallon ilmasto on lämmennyt noin asteen 1800-luvun lopun tasoon verrattuna. Tämä kuitenkin kalpenee Suomen lukemien rinnalla, sillä täällä ilmasto on lämmennyt jo yli kaksi astetta pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna.

Maailmalta on jo vuosia uutisoitu ilmastonmuutoksen vakavista vaikutuksista muun muassa ruokahuoltoon, koralleihin sekä eläin- ja kasvilajeihin. Eri puolilla maailmaa jo havaittuja vaikutuksia on koottu myös IPCC:n viidennen arviointiraportin hieman sekavaan karttaan. Kartan viesti on kuitenkin selvä: maailma on jo muuttunut ilmaston lämpenemisen myötä.

Mutta miksei Suomessa ole nähty radikaaleja muutoksia, kun ilmasto lämpenee täällä nopeammin kuin muualla?

Yksinkertainen vastaus on, että Suomessa on totuttu vaihtelevaan säähän. Leutoja talvia ja kuumia kesiä on koettu Suomessa aina, joten ne eivät tunnu mitenkään poikkeuksellisilta ja luontokin on niihin melko sopeutunut. Ilmastonmuutos myös lämmittää Suomessa enemmän talvia kuin kesiä, minkä vuoksi ennätyslämpimät vuodet eivät välttämättä näy poikkeuksellisen kuumina kesähelteinä.

Paikallistasolla vuosittaiset vaihtelut korostuvat entisestään. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä vuoden keskilämpötila on 2000-luvulla ylittänyt seitsemän asteen rajan noin joka toinen vuosi. Tällaiset vuodet eivät kuitenkaan ole aiemminkaan olleet mitenkään poikkeuksellisia, sillä seitsemän asteen raja ylitti esimerkiksi 1930-luvulla kahdesta. Sodankylässä kuumimman vuoden titteliä pitää sitkeästi vuosi 1938 eikä 2000-luvulla ole päästy lähellekään.

Se, ettei ilmastonmuutos näy suomalaisten arjessa, ei tarkoita, etteikö siitä olisi syytä olla huolissaan. Ympäristöjärjestö WWF julkaisi muutama viikko sitten selvityksen, jonka mukaan useat tutkimukset osoittavat, että monet tutut suomalaiset eläinlajit ovat pulassa ilmaston lämmetessä.

Ilmastonmuutoksen uskotaan myös voimistavan rankkasateita, mikä voi aiheuttaa tulvia. Kasvuolosuhteet paranevat, mutta sekä metsissä että maataloudessa joudutaan varautumaan tuholaisten ja tautien aiheuttamien vahinkojen lisääntymiseen.