Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Helsingin Satama
Puhtaampi lasti. Itämerellä on vuoden alusta alkaen pitänyt käyttää vähärikkistä polttoainetta, rikkipesureita tai LNG-laivoja.
26.5.2015 15.37
Rikkidirektiivistä on aiheutunut huomattavasti teollisuuden arvioita pienemmät kustannukset. Syksyllä 2011 Teknologiateollisuus varoitti, että rikkidirektiivistä aiheutuu ”jopa 1,2 miljardin euron eli 24 000 henkilötyövuotta vastaava lisäkustannus Suomen ulkomaankaupalle”.
Työ- ja elinkeinoministeriön tänään tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan vuotuiset lisäkustannukset ovat noin 300 miljoonaa euroa, eli vain noin neljäsosa siitä, mitä teollisuus pelkäsi. Myös maltillisempiin, muun muassa Trafin, ETLA:n ja ministeriöiden, arvioihin verrattuna todelliset kustannukset ovat jääneet vain noin puoleen.
Selvityksessä on arvioitu ainoastaan kuljetuskustannuksien kasvu. Rikkidirektiivin kokonaisvaikutus kansantaloudelle on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa arviota positiivisempi, koska uusien määräysten mukaista teknologiaa valmistetaan Suomessa. Esimerkiksi Tallink tilasi helmikuussa Meyer Turku -telakalta 230 miljoonan euron arvoisen matkustajalaivan, jonka arvioidaan tuovan noin 2 000 henkilötyövuotta, josta noin puolet alihankkijoille.
rikkidirektiivi  laivaliikenne  saasteet 
Tweet