Sammeli Heikkinen

Onko tässä talvessa häivähdys tulevaa?

21.1.2016 13.04

Lasse Leipola

Vuosi 2015 päättyi Suomessa paukkupakkasiin, mutta kokonaisuutena se oli Suomen mittaus­historian lämpimin. Aiempi ennätys oli vuodelta 1938, mutta kärkiviisikon muut vuodet ovat 1989, 2011 ja 2014.

Vuosi 2016 alkoi sekin sääennätyksellä, kun Merikarvialla satoi vuorokaudessa peräti 73 senttimetriä lunta. Muutamaa vuorokautta myöhemmin myös etelärannikolle saatiin parikymmentä senttiä lunta.

Etelä-Suomen poikkeuksellisen leuto joulukuu ja alkuvuoden lumimyräkkä ovat ilmiöitä, jotka toistuvat yhä useammin ilmastonmuutoksen edetessä. Lumimyräkät ovat rajuimpia silloin, kun ilma viilenee meren ollessa yhä sula.

”Suomen talvi on muuttunut selkeästi enemmän kuin kesä. Varhaisimpiin, 1800-luvun puolivälistä oleviin mittauksiin, verrattuna lämpeneminen on ollut noin kolme astetta”, sanoo professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.

Hän muistuttaa, että Suomen talvikuukausien lämpötiloissa on hyvin suuri vaihteluväli, noin 10–15 astetta. Sen vuoksi ilmaston lämpeneminen jää helposti vuosittaisen vaihtelun varjoon.

”Eli jos vaikka tuleva helmikuu on vaihteluvälin kylmimmästä päästä, olisi se ollut keskimääräistä kylmempi sata vuotta sittenkin. Kolmen asteen lämpenemisen vaikutus ei tuossa kohtaa ole kovin suuri.”

Yleisesti ottaen Suomen talvien arvioidaan muuttuvan leudommiksi ja sateiden lisääntyvän. Silloin kun lämpötila on tarpeeksi kylmä tulevat runsastuvat sateet lumena, mutta vähitellen lumisuus vähenee, kun sateet tulevat yhä useammin ja useammin vetenä.

Toisaalta ilmastomalleilla on ennustettu, että Jäämeren lämpenemisen myötä Siperian korkeapaineet voivat pyörähtää yhä useammin Suomeen tuoden sellaisia talvipakkasia, joita on viime viikkoina koettu.

”Tämä on kuitenkin ilmastomalleilla saatua tietoa, josta ei ole vielä muuta näyttöä. Ilmiö jäänee myös väliaikaiseksi ilmaston lämmetessä entisestään”, Laaksonen sanoo.

Tweet