Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
rajanvetäjä. Kanadalainen Don Roberts on sovitellut vuosikymmenien ajan yhteen metsätaloutta ja kestävää kehitystä. Nykyisin konsulttina työskentelevä Roberts on aiemmin toiminut muun muassa Kanadan metsäministeriön pääekonomistina.
Onko biotalous viherpesua? Asiantuntija: ”Typerää olla käyttämättä olemassaolevia rakenteita”
13.12.2017 10.49
Puurakentaminen, biomateriaalit ja kansainvälinen yhteistyö ovat avaimet Suomen metsäteollisuuden kukoistukseen, arvioi kanadalainen metsätalouden asiantuntija Don Roberts.
Suurin osa Suomen biotaloudesta on perinteistä metsäteollisuutta. Onko biotaloudessa kyse vain vanhan toiminnan brändäämisestä vihreämmäksi?
”Teknologian kehittymisen myötä käytettävien biomassojen kirjo tulee laajenemaan, mutta olisi typerää olla käyttämättä olemassaolevia rakenteita. Siten biotaloudesta saadaan taloudellisesti kannattavaa, sillä investoinnit ovat kalliita. Toiminnan pitää kuitenkin olla kestävää niin talouden, ympäristön kuin yhteiskunnankin kannalta.”
Miten hyvin Suomi reagoinut muutokseen?
”Olette tehneet hyvää työtä ongelmien tunnistamisessa ja aloittaneet toimet uuteen tilanteeseen sopeutumiseksi. Pohjoismaissa tehdään kuitenkin asioita liian kalliisti. Tehokkuus on teknisessä mielessä korkealla tasolla, mutta rahaa käytetään liikaa. Voisiko öljyjalostamoita käyttää biopolttoaineiden jalostamiseen sen sijaan, että yritetään saada uusista biojalostamoista kannattavia?”
Miten näet metsäteollisuuden tuotteiden markkinoiden muuttuvan tulevaisuudessa?
”Puurakentaminen voi tuoda uutta eloa sahateollisuuteen ja sillä tavoin puusta saadaan parempi hinta kuin monessa muussa käytössä. Sahalla hyödynnetään vain puolet massasta ja loput on käytetty paperiin tai selluun. Tämä tulee muuttumaan, kun paperin kysyntä laskee. Samoin pohjoisen pitkäkuituisen sellun etulyöntiasema kapenee teknologian kehittymisen myötä. Sellua tarvitaan jatkossakin, mutta sen tuotanto ei välttämättä ole kannattavaa täällä.”
Mitä uusia biotuotteita pidät lupaavimpina?
”Biomateriaaleja ja -kemikaaleja. Esimerkiksi nanokuidut ovat hyvin houkuttelevia esimerkiksi hiilikuitujen korvaamisessa. Uusien markkinoiden tunnistamisessa Suomi tarvitsee yhteistyötä. Sen pitää etsiä kumppaneita, joilla on toisenlaiset vahvuudet, esimerkiksi lähempänä kuluttajamarkkinoita. Se on vähän kuin avioliitto, osapuolet eivät saa olla liian samanlaiset vaan tarvitaan toisiaan täydentäviä taitoja.”
Millaisena näet puurakentamisen potentiaalin Suomessa?
”Kerrostalorakentamisessa on loistavat mahdollisuudet. Vancouverin olympialaisissa käytettiin kehittyneitä puumateriaaleja ja se toi arkkitehdeille ja rakentajille kokemusta. Näin saadaan yksityinen sektori kunnolla mukaan. Puurakentamiseen liittyi aikoinaan perusteltu tulipalojen huoli, mutta nykyään puu voi olla yhtä turvallista kuin muutkin materiaalit. Rakentaminen voi olla myös nopeampaa, mikä tekee puurakentamisesta myös taloudellisesti kannattavaa.”
Suomessa on käyty kiivasta keskustelua metsien hiilinielusta. Pidätkö mahdollisena, että tulevaisuudesta metsänomistaja voisi saada hiilinielustaan rahallisen korvauksen?
”En pidä sitä todennäköisenä. Yksi syy on se, että metsä kasvaa niin hitaasti. Olen huolissani siitä, miten voimme varmistaa, ettei metsistä tule päästölähde ilmastonmuutoksen myötä. Voisiko esimerkiksi metsäpaloja ehkäisevästä metsänhoidosta maksaa korvausta?”
biotalous puurakentaminen biopolttoaineet hiilinielut
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
