Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Klikkaa grafiikka suuremmaksi.
8.1.2015 22.23
Raakaöljyn hinta on romahtanut muutamassa kuukaudessa. Öljyn kuluttajien kannalta halpuus on hyvä asia, tuottajien kannalta huono ja ilmaston kannalta huolestuttava.
Halpa öljy saattaa viivästyttää tai jopa pysäyttää investointeja biopolttoaineisiin. Se on yksi hintaromahduksen suurimmista ilmastoriskeistä, sanoo Kansallisen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Voi olla, että biopolttoaineet tarvitsevat enemmän julkista tukea ollakseen houkuttelevia kuluttajille.
Toisaalta analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että öljyn hinta nousee taas viimeistään muutaman vuoden kuluttua. Siksi Ollikainen ei usko, että sijoittajat tekevät päätöksiään pelkästään nykyisen hinnan perusteella. Samaa mieltä on Svenska Handelshögskolanin Hankenin taloustieteen professori Anne Brunila, joka uskoo öljyn hinnan lähinnä hidastavan siirtymistä biopolttoaineisiin lyhyellä aikavälillä.
Öljyn ilmastovaikutus liittyy ennen kaikkea liikenteen polttoaineisiin, toteaa Ollikainen. Öljyn käyttö sähkön tuotannossa on vähentynyt.
Taloustieteen perusoppien mukaan hinnan lasku johtaa kysynnän kasvuun. Lyhyellä aikavälillä öljyn kysyntä on melko tasaista hinnan vaihtelusta huolimatta, mutta pitkällä aikavälillä halpuus lisää kysyntää ja voi vaarantaa ilmastopyrkimykset.
Lobbausjärjestö Transport & Environment on arvioinut, että polttoaineen halpeneminen prosentilla johtaa maantierahdin lisääntymiseen 0,3 prosentilla Euroopassa. USA:ssa uusien henkilöautojen keskikulutus ja bensiinin hinta seurasivat vuosina 2000 – 2008 tarkasti toisiaan: jopa niin, että bensiinin halventuessa jo pienentyneet keskikulutukset lähtivät nousuun.
Pitkän ajan kuluessa taloustieteilijät arvioivat kymmenen prosentin laskun öljyn hinnassa nostavan kansainvälistä kysyntää kahdesta seitsemään prosentilla.
Halvalla öljyllä voi olla myös positiivinen ilmastovaikutus, kirjoittaa On Earth -lehti. Se voi vähentää öljyntuottajien halua porata uusilla, korkean riskin alueilla. Esimerkiksi arktinen öljynporaus on paitsi ympäristöuhkapeliä, myös taloudellinen riski. Öljybarrelilta saatavan tuoton pieneneminen voi saada tuottajat pitäytymään vanhoilla alueilla.
Moni kehitysmaa on niin riippuvainen öljystä, että hinnan lasku edistää köyhyyden voittamista, sanoo Markku Ollikainen. Hetkellinen hintahelpotus voisi parhaassa tapauksessa auttaa niitä ottamaan askelia pois öljyriippuvuudesta, kun rahaa jäisi investointeihin.
Suomessa öljyn hinnan romahdus laskee polttoaineen hintaa suhteellisen vähän. Myös kulutus pysyy melko tasaisena, sanoo Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä. Syyllinen – tai oikeastaan sankari – on politiikka. Bensiinin hinnasta suurin osa on veroa, ja öljyn kulutusta säädellään muutenkin vahvasti.
Suomessa uusien autojen keskikulutus lähti reippaaseen laskuun vuonna 2008, vaikka samana vuonna öljyn hinta romahti edellisen kerran. 2008 tuli voimaan autoverouudistus, jossa vero sidottiin auton hiilidioksidipäästöihin. Autojen keskikulutukset ovat sen jälkeen jatkaneet laskuaan, öljyn hinnan vaihteluista huolimatta.
Suomen esimerkki osoittaa, että politiikka on öljyn maailmanmarkkinahintaakin mahtavampi.
Euroopan taantuma, öljynkäytön väheneminen sähköntuotannossa ja sähköntuotannon ja Kiinan hidastunut talouskasvu ovat pienentäneet öljyn kysyntää. USA:n liuskeöljybuumi ja Libyan lisääntynyt tuotanto ovat lisänneet tarjontaa. Öljyntuottajajärjestö OPEC päätti marraskuussa olla vähentämättä tuotantoa.
Viimeisten 20 vuoden aikana raakaöljyn hinta on vaihdellut alle 20 dollarista lähes 150 dollariin.
Hinnanvaihtelu ei lyhyellä aikavälillä juuri vaikuta kulutukseen. Työmatka-autoilija täyttää tankkinsa, vaikka bensan hinta nouseekin. Pitkällä aikavälillä öljyn hinta toki vaikuttaa: esimerkiksi autovalmistajien päätöksiin eri polttoaineista ja keskikulutuksesta sekä siihen, millaisia autoja ihmiset ostavat.
öljy  ilmastonmuutos 
Tweet