Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Kuinka paljon? Suomen neuvottelema jousto EU:n hiilinielulaskentaan vastaa valtavia päästöjä: esimerkiksi sitä, että jokainen suomalainen lentäisi 16 kertaa Thaimaahan ja takaisin.
Hallitus neuvotteli jättijoustot hiilinieluihin – näin suuria päästöjä ne vastaavat
16.10.2017 12.31
Suomen hallitus sai neuvoteltua merkittävän helpotuksen Suomen metsienkäyttöä koskevaan hiilinielulaskentaan. Asiasta päätettiin perjantaina Luxemburgissa, kun EU:n ympäristöministereistä koostuva ympäristöneuvosto myönsi Suomelle peräti 54 miljoonan päästötonnin hiilinielujouston vuosille 2021–2030.
Suomen hallitus kaavailee mittavia hakkuita, joiden seurauksena Suomen metsien hiilinielu pienenisi lähitulevaisuudessa.
Ylen mukaan komission alkuperäisessä esityksessä ei ollut tarjolla minkäänlaista joustoa, mutta puheenjohtajamaa Viro toi pöytään 44 miljoonan tonnin tarjouksen, johon ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) halusi vielä 20 miljoonaa lisää. Lopulta päädyttiin kompromissiin, joka tarkoitti Suomen kohdalla 54 miljoonaa tonnia.
54 miljoonaa tonnia on valtava määrä päästöjä. Kaikki Suomen ilmastopäästöt olivat viime vuonna noin 59 miljoonaa tonnia.
Suomen itselleen neuvottelemien joustojen kokoa voi hahmotella myös jyvittämällä ne kaikkien kansalaisten kesken, jolloin jokaiselle jäisi käyttöön noin 9,8 tonnia.
Yksi edestakainen lento Helsingistä Bangkokiin aiheuttaa noin 600 kilon kasvihuonekaasupäästöt, joten 9,8 tonnilla tuollaisia reissuja voisi tehdä peräti 16. Viime vuonna EU:ssa myydyn henkilöauton keskipäästöt olivat 118 grammaa, joten 9,8 tonnia riittäisi peräti 83 220 kilometrin ajelua.
Tyypillisen öljyllä lämpenevän pientalon vuosipäästöt voivat olla reilun viiden tuhannen kilon luokkaa, joten 9,8 tonnia riittäisi melkein kahdeksi vuodeksi.
Yhdestä naudanlihakilosta aiheutuu noin 15 kilogramman päästöt, joten jos Suomen jousto jaettaisiin kaikkien kesken tasan, voisi jokainen suomalainen syödä niillä päästöillä 655 kiloa nautaa.
Käytännössä perjantaina sovitussa joustossa kyse on enemmän rahasta kuin päästöistä, sillä elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) vakuutti jo kesällä, että hallitus on valmis maksamaan hiilinielulaskennasta aiheutuvat kulut, jos hakkuiden lisääminen uhkaa jäädä siitä kiinni.
Toisaalta muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto on varoittanut, että Suomen neuvottelemat joustot voivat vesittää Pariisin sopimuksen tavoitteita, jos muut maat alkavat hakea itselleen samanlaisia joustoja.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
