Sammeli Heikkinen

Talvivaaraa ehostetaan verorahoilla myyntikuntoon

5.2.2015 14.40

Sammeli Heikkinen

Paljon on muuttunut Talvivaaran kaivoksessa, mutta vesiongelmat pysyvät. Kaivosalueella on noin yhdeksän miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä, josta eroon pääsemiseksi näyttää olevan tarjolla lähinnä vanhoja lääkkeitä.

Kaivostoiminnasta vastanneen Talvivaara Sotkamon kaatuminen on johtanut tilanteeseen, jossa valtion rahoittama konkurssipesä toimii melkein kuin kaivosyhtiö ennen sitä: vaatii poikkeuksia päästökiintiöihin ja kaavailee kaivosyhtiön perinnökseen jättämän Nuasjärven purkuputkisuunnitelman toteuttamista.

Tämä johtuu osin siitä, että kaivostoimintoja yritetään edelleen myydä ja kaivoksen toimintaa halutaan jatkaa. Avolouhosta ei esimerkiksi haluta jättää vesivarastoksi, sillä ostajaehdokkaille kelpaa vain kaivos, jossa louhinnan voi aloittaa pian kauppojen jälkeen.

Purkuputki taas on oikeastaan ainoa konkurssipesän tarjoama ratkaisu kaivoksen krooniseen vesiongelmaan.

Purkuputken avulla kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä voitaisiin juoksuttaa suoraan Oulujoen vesistöön kuuluvaan suureen Nuasjärveen. Nyt puhdistettuja jätevesiä juoksutetaan pienten lähijokien ja järvien kautta sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöihin.

Talvivaara Sotkamon konkurssipesä otettiin julkisselvitykseen joulukuun alussa. Julkisselvityksessä pesän velkojat menettivät määräysvaltansa. Pesän menoista vastaa valtio.

Julkisselvityksen aikana valtion rahaa on tilitetty konkurssipesälle noin 30 miljoonaa euroa. Ennen julkisselvitystä valtion rahaa paloi konkurssipesän hoitoon Kainuun ely-keskuksen kautta ainakin 12,5 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan valtio on varannut julkisselvitykseen 50 miljoonaa euroa, joista siis noin 20 miljoonaa on vielä käyttämättä.

”Saatamme joutua hakemaan lisärahoitusta ennen tämän hallituskauden loppua”, työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimistoa johtava Mika Lautanala sanoo.

Konkurssipesän ottamista valtion harteille perusteltiin ennen kaikkea ympäristövahinkojen ehkäisyllä. Samalla kaivostoiminnalle on kuitenkin etsitty ostajaa. Eikö esimerkiksi purkuputken rakentamisessa olisi kyse kaivoksen ehostamisesta mahdollista ostajaa varten?

”Kyllä ja ei. Kaivosalueella on melkein kymmenen miljoonaa kuutiota vettä. Purkuputki voi olla tarpeen, vaikka kaivos suljettaisiinkin”, Lautanala sanoo.

Purkuputkea selvemmin kaivoksen myyntikuntoon laittamiseen liittyy Kuusilammen avolouhoksen osittaisen tyhjennyksen suunnittelu. Siitä huolimatta, että louhoksesta tyhjennettävä vesi vie miljoona kuutiota kullanarvoista patoallastilaa.

Talvivaaran kaivoksesta ei ole louhittu malmia sitten vuoden 2013 lopun. Louhinnan esteenä on se, että Kuusilammen louhokseen on säilötty jätevesiä. Avolouhoksen katkaiseva pato sai kuitenkin käyttöluvan joulukuussa.

”Avolouhoksen pato mahdollistaa myös louhinnan aloittamisen sen jälkeen, kun osa louhoksesta on tyhjennetty. Käytännön suunnittelu ja toimenpiteet louhoksen tyhjentämiseksi osittain ovat käynnissä”, konkurssipesän julkisselvittäjä, asianajaja Jari Salminen vahvistaa Vihreälle Langalle sähköpostitse.

Konkurssipesän Kainuun ely-keskukselle vesitilanteesta toimittaman selvityksen mukaan vettä on tyhjennettäväksi suunnitellussa kaivoksen pohjoispäässä noin miljoona kuutiota. Sille on tilaa kaivoksen eteläpäässä uuden padon takana. Pohjoispään tyhjentäminen kuitenkin täyttää eteläpään kokonaan.

”Kaikki ostajaehdokkaat edellyttävät, että louhinta päästään käynnistämään kohtuullisessa ajassa”, selvityksessä perustellaan toimenpiteen tarvetta.

Louhinnan mahdollistamista perustellaan myös ympäristöturvallisuudella: jos kaivosalueella ei aloiteta louhintaa ja uusien malmikasojen tekoa bioliuotuskentälle, konkurssipesän mukaan on ”erittäin suuri riski”, että bioliuotuskasoista osa jäätyy ensi talvena, mikä taas voi johtaa metallitehtaan käyttökatkoon.

Avolouhoksen pohjoispäätä voisi käyttää selvityksen mukaan väliaikaisena vesivarastona, jos kaivosta oltaisiin sulkemassa.

Jari Salminen kertoo, että konkurssipesän omaisuuden kauppaamisesta neuvotellaan ”usean ostajakanditaatin” kanssa. Hel­singin Sanomat kertoi tiistaina, että ostotarjouksia olisi tullut kaikkiaan viisi.

Ostajaehdokkaista kolme on HS:n mukaan jatkanut neuvotteluja aktiivisesti. Yhdessä näistä tarjouksista on mukana konkurssipesän toiseksi suurin velkoja, belgialainen sinkkijätti Nyrstar.

Tweet