Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Katse Eurooppaan? Miikka Salon kirjassa oiotaan väärinkäsityksiä Saksan energiapolitiikasta.
Saksan malli osoittaa energiapolitiikan vaihtoehdot
26.3.2015 14.43
Pitäisikö Suomessa ottaa mallia Saksan energiakäänteestä? Saksassa on vuosikymmeniä harjoitettu niin sanottua Energiewende-politiikkaa, jonka tavoitteena on uusiutuvan energian voimakas lisääminen syöttötariffien avulla.
Vihreän ajatuspaja Vision toimesta Suomen ja Saksan energiapolitiikan yhteneväisyyksiä ja eroja tutkinut Miikka Salo arvioi, että 1990-luvun alussa maat lähtivät eri raiteille.
”Silloin Saksassa otettiin käyttöön syöttötariffit, kun taas Suomessa niitä vastustettiin”, Salo sanoi kirjoittamansa Energiakäänne-kirjan julkistamistilaisuudessa tänään torstaina.
Tukipolitiikan ansiosta uusiutuvan energian tuotannon osuus on noussut Saksassa 2000-luvulla muutamasta prosentista noin neljännekseen. Toisin kuin Suomessa, jossa uusiutuvat ovat lähinnä metsäenergiaa ja vesivoimaa, Saksassa lisätään aurinko- ja tuulivoiman pientuotantoa. Uusiutuvasta energiasta vain pieni osa on perinteisten energiayhtiöiden tuotantoa.
”Aurinkoenergiasta on kovaa vauhtia tulossa hyvinkin halpaa. Saksassa paneelien kustannuksista puolet kustannuksista tulee muusta kuin paneeleista”, Salo sanoi.
Hänen mukaansa aurinkopaneeleja tulee lisää Suomeenkin, mutta se, kuinka paljon ja kuinka nopeasti, riippuu tukipolitiikasta. Myös sillä miten energiajärjestelmää kehitetään on merkitystä.
”On totta, ettei aurinko juurikaan paista marras-helmikuussa, mutta ei viljakaan kasva silloin, eikä täällä nälkään kuolla”, Salo sanoi viitaten sähköverkkojen ja varastointiteknologian kehittymiseen.
2000-luvulla muutokseen on otettu osaksi ydinvoimasta luopuminen, jota päätettiin vauhdittaa entisestään Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Viimeinen ydinvoimala on määrä sulkea vuoden 2022 loppuun mennessä. Salon mukaan Suomessa väitetään liian usein, että ydinvoimaa korvataan hiilivoimalla. Hänen mukaansa ydinvoimapäätöksien jälkeinen hiilivoimabuumi jäi lyhyeksi ja uusista hankkeista on viime vuosina luovuttu.
”Uusiutuvien tuotanto on noussut kaksinkertaisesti sen, mitä ydinvoimatuotanto on vähentynyt.”
Kirjan julkistustilaisuudessa puhuneen vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön mukaan Suomessa luopua alkuksi kivihiilestä ja siirtyä vasta sitten ydinvoimaan.
”Suomessa ei ole poliittisesti mahdollista sopia päivämäärä ydinvoimasta luopumisen takarajaksi. Vaikka ydinvoimastakin on syytä luopua, pitäisi aloittaa kivihiilestä. Silloin täällä ei voisi vastustaa ydinvoimasta luopumista sillä, että se lisää hiilivoiman tuotantoa”, Niinistö sanoi.
Saksassa oli luontevaa luopua ydinvoimasta, sillä sitä on vastustettu vuosikymmeniä, kun taas hiilivoima ja siihen liittyvät työpaikat on poliittisesti huomattavasti vaikeampi asia.
Niinistön mukaan Suomessa hiilivoimasta voitaisiin päästä eroon joko kieltämällä se suoraan lailla tai sitten asettamalla ympäristölupiin päästökatto, jolloin lauhdevoimaloissa olisi vähintään täydennettävä tuotantoa muilla polttoaineilla.
Niinistön mukaan Suomessa pitää oppia arvioimaan kriittisesti myös hyvinä pidettyjä ratkaisuja.
”Kaukolämpö on ollut hyvä ratkaisu, mutta jos St1:n ja Fortumin Espoossa kokeilema geoterminen energia osoittautuu toimivaksi ratkaisuksi, tilanne muuttuu.”
Hän toivoo, että päästäisiin muutenkin eroon konservatiivisesta politiikasta ja oltaisiin valmiita kokeilemaan uutta, olipa kyse sitten sähkönpientuotannosta tai energiatehokkuuden kehittämisestä.
”Suomessa on perinteisesti hyvää osaamista energiatehokkuuden kehittämisessä, mutta jostain syystä poliitikot eivät ole tunnistaneet mahdollisuuksia luoda kotimarkkinoita alalle.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
