Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Lasse Leipola
Kipsiä korvesta? Suomalainen metsäteollisuus kehittää vauhdilla muovia korvaavia tuotteita ja uskoo, että niistä tulee tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa.
Jotain puuta – metsäalalla uskotaan kasvun avaimien vihdoin löytyneen
24.10.2017 6.10
Kotimaisen metsäteollisuuden viennin huippu saavutettiin vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen kasvu loppui kuin seinään.
Perinteisen paperi-, sellu- ja energiavetoisen metsätalouden aiheuttamien ympäristöongelmien vuoksi tyven on ollut hyvä uutinen luonnolle ja ilmastolle.
Kansantalouden kannalta tilannetta on pidetty ongelmana. Vaikka kasvu on ollut hukassa, metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on yhä 22 prosenttia.
”Se on hieno asia, mutta myös siinä mielessä huono, että ollaan näin riippuvaisia yhdestä alasta” Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn sanoi Säätytalolla eilen maanantaina järjestetyssä seminaarissa.
Ratkaisuksi – sekä talouden että ympäristön näkökulmasta – on jo vuosien ajan hahmoteltu metsäbiotaloutta. Sitä, että puuta käytetään paitsi aiempaa monipuolisemmin, myös yhä pitkäikäisempiin tuotteisiin. Näin kaadettuun puuhun sitoutunut hiili vapautuu hitaammin lämmittämään ilmastoa.
Tällä vuosituhannella metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan on investoitu mittavasti muun muassa Tekesin BioRefine-hankkeen kautta. Vuosien varrella onkin kehitetty lukuisia uusia tuotteita, kuten Nesteen ja St1:n biopolttoaineita ja selluntuotannon erikoistuotteita kuten ligniini tai nanosellu.
Kehityksestä huolimatta uusi kasvu ei ole käynnistynyt kunnolla. Helsingissä maanantaina järjestetyssä seminaarissa puhuneilla alan edustajilla oli vahva usko siihen, että pitkään odotettu käänne parempaan on vihdoin toteutumassa. Alan yrityksillä on kehitteillä monenlaisia uusia tuotteita kuten puupohjaisia tekstiilejä, edistyksellisiä rakennusmateriaaleja sekä jätevirtoja hyödyntäviä polttoaineita.
Modernissa metsäbiotaloudessa ei ole kyse pelkästään uusista tuotteista. Joensuulainen Arbonaut kehittää välineitä metsien monitorointiin. Kun metsän rakenteesta on tarkkaa tietoa, metsän käyttöä voidaan suunnitella tarkasti – myös muussa mielessä kuin raaka-aineena.
”Suomessa ajatellaan metsä yleensä vain siten, että meneekö tämä runko sellutehtaalle vai sahalle. Käytännössä kaikissa muissa maissa metsä on paljon muutakin. Sillä on merkitystä ekosysteeminä, elinympäristönä, virkistysessä ja ilmaston kannalta”, toimitusjohtaja Tuomo Kauranne sanoi maanantaina Säätytalolla.
Arbonautin tavoitteena on tarjota palveluita, joilla metsän rakenteesta kerättyä tietoa saadaan helposti käyttöön. Tällöin esimerkiksi työkoneiden reitit voidaan suunnitella siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa luonnolle. Tarkan metsädatan avulla on myös mahdollista suunnitella, missä kohdissa metsäpaloja voidaan rajoittaa tai pysäyttää.
Seminaariin osallistunut sdp:n euroedustaja Miapetra Kumpula-Natri on tänä vuonna seurannut EU:ssa suomalaisen metsäteollisuuden kannalta tärkeitä päätöksentekoprosesseja.
Hiilinieluja koskevissa neuvotteluissa Suomi sai neuvoteltua itselleen ilmastolle haitallisia joustoja hakkuumäärien kasvattamiseksi ja tällä hetkellä vääntöä käydään biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä.
Kumpula-Natrin mukaan biotaloutta pidetään Brysselissä liian usein joko merkityksettömänä näpertelynä tai uhkana luonnolle.
”Liian moni kollegani parlamentissa ei ymmärrä biotalouden mahdollisuuksia.”
Hänen mukaansa esimerkiksi puurakentaminen ja muovin korvaaminen metsäperäisillä tuotteilla on jäänyt EU:ssa liian vähälle huomiolle.
metsäteollisuus puutuotteet biotalous hakkuut
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
