Mari Nieminen

EU puntaroi Pariisin sopimusta – yksi sana antaa toivoa ilmastolle

24.2.2016 11.58

Lasse Leipola

EU antoi Pariisin ilmastoneuvotteluiden alla sitoumuksen, jonka mukaan päästöjä vähennetään vähintään 40 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2030. Maaliskuussa EU päättää, tyytyykö se 40 prosentin tavoitteeseen vai kiristetäänkö sitä esimerkiksi 50 prosenttiin.

EU:n sitoumuksessa ei määritellä sitä, millä ehdoilla tavoitetta voidaan nostaa 40 prosentista ylöspäin. Yleisesti tämän on tulkittu tarkoittaneen sitä, että EU voi kiristää omaa tavoitettaan, jos Pariisissa saavutetaan kunnianhimoinen ilmastosopimus.

Joulukuussa Pariisissa sovittu ilmastosopimus oli selvästi odotettua kunnianhimoisempi. Pitkään neuvotteluiden tavoitteena olleen kahden asteen rinnalle nostettiin tavoite lämpenemisen rajoittamisesta puoleentoista asteeseen.

EU:n nykyinen tavoite ei Climate Action Trackerin mukaan ole linjassa edes Pariisissa sovittun kahden asteen tavoitteen kanssa, puolestatoista puhumattakaan.

”Meidän tulisi toimia, kuten olemme luvanneet”, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntia Hanna Aho sanoi tänään keskiviikkona järjestetyssä Käänteentekijät-seminaarissa.

Hänen mukaansa tavoitetta pitäisi kiristää 55–60 prosenttiin.

Komission on määrä julkistaa ensi viikolla tiedonanto asiasta. Jo torstaina asia on unionin ympäristöministerien käsiteltävänä ja päätös vuoden 2030 tavoitteista on määrä tehdä 17.–18. maaliskuuta pidettävässä pääministerien kokouksessa.

Ilmastokomissaari Miguel Arias Cañeten helmikuisen Suomen-vierailun yhteydessä Yle kertoi, että aikeet tavoitteen kiristämiseksi hiljenivät Pariisin kokouksen jälkeen.

”Jotkut maat haluaisivat kunnianhimoisempia tavoitteita. Toiset taas ovat sitä mieltä, että EU on lupaillut jo liikojakin. Siinä yhtälö, jonka kanssa komission pitää tulla toimeen”, Cañete sanoi.

Eduskunnassa päästötöntä energiantuotantoa ajavan energiaremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen (kok) toivoo, että Suomen hallitus ajaisi EU:ssa tavoitteen kiristämistä.

”Tavoitteen nostaminen olisi Suomen etu, koska silloin energiaremontti tapahtuisi kustannustehokkaammin päästöhinnoittelu edellä”, Mykkänen arvioi.

Hän on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että Suomi ajaisi tiukempaa päästötavoitetta, koska asiasta ei ole kirjausta hallitusohjelmassa.

”Meillä on laajaa EU-skeptisyyttä: kansallisesti ollaan valmiita tekemään enemmän, mutta kansainvälisten sitoumusten suhteen on turhaakin jarruttelua”, Mykkänen sanoi.

Hän muistuttaa, että hallitusohjelman kirjaus kivihiilen energiakäytön lopettamisesta ja öljyn tuonnin puolittamisesta 2030 mennessä tarkoittaa käytännössä Suomen osalta samaa kuin EU-tavoitteen kiristäminen.

Myös kotimainen liike-elämä on laajassa rintamassa tukemassa EU-tavoitteen kiristämistä. Climate Leadership Council, joka edustamat yritykset muodostavat noin puolet Helsingin pörssin arvosta, ilmoitti tänään, että EU:n tavoitetta tulisi kiristää, jotta päästöjä voidaan vähentää tarvittavat 95 prosenttia vuosisadan puoliväliin mennessä.

”Nykyisen suunnitelman mukaan ensimmäiset ja helpoimmat 40 prosenttia vähennetään 40 vuodessa. Lopuille 55 prosentille jää vain 20 vuotta”, CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen sanoi keskiviikon tilaisuudessa.

Tweet