Iiro Törmä

Limasta haetaan perustaa Pariisin kokoukselle

1.12.2014 8.03

Lasse Leipola

Pariisin ilmastokokous loppuvuodesta 2015 on ehkä historian tärkein ilmastokokous. Sitä on pidetty nykyisen ilmastoneuvotteluprosessin viimeisenä mahdollisuutena osoittaa kykynsä ratkaista ongelma. Siellä allekirjoitettavan sopimuksen rakenteesta pitäisi päästä sopuun maanantaina alkavassa Liman ilmastokokouksessa Perussa.

Odotukset ovat vähintään yhtä suuret kuin vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla, vaikka julkisuudessa ilmastonmuutos on jäänyt pahasti talouskriisin ja maailmanpoliittisen tilanteen varjoon.

Viime viikkoina on saatu merkkejä paremmasta. Kaksi suurinta kasvihuonekaasujen päästäjää, Kiina ja Yhdysvallat, ilmoittivat yhdessä toimista päästöjen vähentämiseksi.

”Erityisesti Kiinan ilmoitus on merkittävä käänne, kun ajattelee, miten se suhtautui vielä muutama vuosi sitten. Nyt kolme suurta – Kiina, Yhdysvallat ja EU – ovat avanneet pelin hyvissä ajoin ja ilmoittaneet omat lähtötasonsa. Toki ne voisivat ja niiden pitäisi luvata enemmän, kun huomioidaan, mitä (kansainväinen ilmastopaneeli) IPCC on arvioinut”, neuvotteluprosessia seuraava Kepan Tuuli Hietaniemi sanoo.

Hänen mukaansa kansalaisjärjestöt odottavat Perun ilmastokokouksesta muun muassa edistystä ilmastorahoitukseen ja selvyyttä siihen, miten maiden ensi keväänä ilmoittamien päästövähennysten riittävyyttä ja oikeudenmukaisuutta arvioidaan ennen Pariisin kokousta.

”Varsovassa sovittiin vuosi sitten, että sitoumukset tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen Pariisia ja niitä on odotettu maaliskuun loppuun mennessä. Kun Kiina ja Yhdysvallat antoivat omansa jo nyt, voi se kannustaa muitakin kertomaan omista suunnitelmistaan”, Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka sanoo.

Liman neuvotteluiden suurimpana haasteena Laurikka pitää tiettyjen kehittyvien maiden tiukkaa linjaa siitä, että niin alkuperäistä, vuonna 1992 muotoiltua jaottelua kehittyneiden ja kehittyvien maiden välillä sovelletaan yhä, vaikka moni tuon jaottelun köyhistä maista on tuon jälkeen vaurastunut. Yksi tuon jaottelun kehittyvistä maista on Kiina, jonka päästöt ovat nykyisin maailman suurimmat. Maa lupasi hiljattain, että sen päästöt saavuttavat huippunsa vuoteen 2030 mennessä.

”On tosin ihan tyypillistä, että muilla areenoilla annetaan positiivisia signaaleja, mutta YK:ssa vedetään tiukkaa linjaa. Tämä näkyi muun muassa edellisessä virkamiestason kokouksessa siinä, että tietyt kehittyvät maat eivät kelpuuttaneet puheenjohtajan pöytäkirjaa vaan halusivat neuvotella oman paperinsa pohjalta. Tällainen linja ei ole pragmaattinen eikä edistä neuvotteluiden etenemistä”, Laurikka sanoo.

Ilmastopolitiikalle saatiin näkyvyyttä ja tukea myös syyskuussa New Yorkissa pidetystä ilmastokokouksesta.

”New Yorkin ilmastohuippukokouksesta tuli vahva signaali, että yritykset, kaupungit ja alueet ovat valmiita ja haluavat toimintaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samassa tilaisuudessa myös Venäjä ilmoitti aikovansa vähentää päästöjään, joten Pariisin sopimuksen kattavuus kehittyy lupaavasti”, arvioi Laurikka.

Lupaavaa on myös se, että viime viikon torstaina päättynyt vihreän ilmastorahasto ensimmäisen rahoituskierros poiki viime metreillä merkittäviä rahoitussitoumuksia muun muassa Yhdysvalloista, Japanista ja Britanniasta.

”Presidentti Barack Obama on nyt osoittanut olevansa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen tähtäävään prosessiin, mutta republikaanienemmistöinen kongressi tuo epävarmuutta Yhdysvaltain julkistusten toimeenpanoon”, Laurikka arvioi.

Vihreiden lähteminen hallituksesta tarkoitti myös sitä, että Suomen korkein edustaja Perun ilmastokokouksessa vaihtui Ville Niinistön tilalle ympäristöministeriksi nousseeseen Sanni Grahn-Laasoseen (kok).

Kepan Hietaniemen mukaan vielä on liian aikaista arvioida uuden ministerin toimintaa ilmastoneuvotteluiden suhteen. Hän tosin huomauttaa, että ilmastoneuvotteluissa vaikuttaa myös se, mitä omassa maassa on tehty. Tässä mielessä vapaaehtoisuuden korostaminen esimerkiksi soidensuojelussa ei ole ollut paras mahdollinen signaali.

”Vapaaehtoisuus ei ole yleensä toiminut tehokkaasti, minkä vuoksi me korostamme laillisesti sitovien ratkaisujen merkitystä”, Hietaniemi sanoo. Hän kuitenkin korostaa, että tuoreen ympäristöministerin linja ja rooli selviävät vasta Perussa.

”Edellinen ministeri oli aktiivinen neuvottelija ja keskusteluyhteys kansalaisyhteiskunnan kanssa oli suorastaan kiitettävää.”

Tweet