Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
19.11.2015 13.12
Vastauksena Pariisin tuhoisiin terrori-iskuihin Ranskan ilmavoimat pommitti sunnuntaina rajusti äärijärjestö Isisin hallussa olevia kohteita Syyriassa. Ranska on pommittanut Isisiä syyskuusta lähtien, mutta sunnuntain isku on tähän mennessä suurin. Isis on ilmoittanut olevansa Pariisin iskujen takana.
Ranskan pääministeri François Hollande kutsui terrori-iskuja sotatoimeksi – aivan kuten Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kuvasi aikanaan syyskuun 2001 iskuja, joista alkoi terrorisminvastainen sota.
Asiantuntijoiden mukaan terrorismia voidaan ehkäistä myös rauhanomaisesti.
Tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta painottaa, ettei terrorismia pidä tarkastella erillään yhteiskunnallista. Hänen mukaansa on mahdollista nähdä yhteiskunnallisia tekijöitä, jotka altistavat poliittiselle väkivallalle ja terrorismille.
Tällaisia taustasyitä ovat esimerkiksi ihmisryhmien heikko sosiaalinen ja taloudellinen asema, korruptio, ulkomainen miehitys sekä poliittinen tai uskonnollinen syrjintä.
”Epäoikeudenmukaisuuden kokemusta on jokaisen konfliktin taustalla. Olennaista on ristiriita vallitsevan tilanteen ja odotusten välillä”, Malkki sanoo.
Malkin mukaan erityisen otollinen ympäristö terrorismille on sellainen, jossa koetaan epäoikeudenmukaisuutta suhteessa toisiin: jollain väestöryhmällä asiat ovat paremmin kuin toisella.
”Paljon puhutaan siitä, että köyhyys on terrorismin taustasyy. Se ei itsessään sitä kuitenkaan ole. Terrorismi on lopulta aika keskiluokkainen ilmiö. Terrorismia on siellä, missä taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen kehitys ei ole ollut odotusten mukaista ja missä on jo jonkinlainen koulutustaso. Köyhimpien resurssit menevät siihen, että yritetään selviytyä.”
Kun terrorismia ehkäistään pehmeillä keinoilla, yritetään puuttua juuri näihin yhteiskunnallisiin taustasyihin esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspolitiikalla. Nuorten sosiaalisten ja taloudellisten mahdollisuuksien parantaminen on Malkin mukaan tärkeää, koska ääriliikkeet rekrytoivat erityisesti heitä.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Teemu Sinkkosen mukaan terrorismia on eniten romahtavissa maissa, joissa valtiorakenteet ovat pettäneet. Tällaisia ovat Irak, Syyria, Afganistan, Pakistan ja Nigeria.
”Vakaissa demokratioissa eli länsimaissa on vähiten terrorismia. Se puhuu sen puolesta, että paras keino ehkäistä terrorismia on rakentaa toimiva oikeusvaltio, jossa on poliittiset oikeudet ja jossa ihmisoikeudet toteutuvat.”
Malkin mukaan terrorismiin päädytään, kun usko muihin vaikutuskeinoihin on menetetty. Siksi terrorismia voidaan ehkäistä tarjoamalla muita mahdollisuuksia vaikuttaa sekä vahvistamalla maltillisia keinoja käyttäviä poliittisia liikkeitä ottamalla niitä mukaan poliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
Länsimaissa väkivaltaista liikehdintää voidaan ehkäistä pitämällä huolta syrjäytymisvaarassa olevista ihmisistä.
Sinkkosen mukaan on tärkeää, ettei yhteiskunnan ulkopuolelle jäisi ryhmiä tai ihmisiä, jotka kokevat, ettei heillä ole tasavertaisia keinoja vaikuttaa päätöksentekoon. Syrjäytymistä ehkäistään rasisminvastaisella työllä sekä sosiaalityöllä.
”Läheskään aina radikalisoitumisen syynä ei ole ideologia, vaan taustalla voi olla sosiaalisia syitä. Ei ole työpaikkaa ja sitten jokin uskonnollinen tai muu ideologinen yhteisö tarjoaa kaveriporukkaa, jota ei muuten saa. Yleensä näissä tapauksissa pystytään ehkäisemään väkivaltaan siirtyminen”, Sinkkonen sanoo.
Taustasyyt eivät kuitenkaan selitä aukottomasti, miksi joku ryhtyy terroristiksi, sillä suurin osa epäoikeudenmukaisuuksia kokevista tai syrjäytyvistä ei sellaiseksi ryhdy.
Vaikka terroristi on huonosti integroitunut, se ei tarkoita, että kaikki huonosti integroituneet ovat vaarassa radikalisoitua, Malkki muistuttaa.
”Tämä on koko dilemma terrorismin ehkäisemisessä pehmeillä keinoilla. Silloin työskennellään yleisten asioiden, kuten konfliktien ratkaisun parissa, jotka ansaitsevat huomiota monista muistakin syistä. Taustasyiden linkki terrorismiin on monimutkainen kysymys”, Malkki sanoo.
Tweet