Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Annakaisa Suni
Syriza kääntyi kurin kannalle
22.10.2015 14.46
Kreikassa on uusliberalismin aika. Vasemmistopuolue Syrizaa edustava pääministeri Alexis Tsipras ajaa julkisten menojen rajoittamista, eläkkeiden leikkauksia, yksityistämisiä ja markkinoiden avaamista. Näin rajujen muutosten läpivieminen Keski- ja Pohjois-Euroopassa olisi poliittisesti mahdotonta.
On kulunut vain yhdeksän kuukautta siitä, kun Tsipraksen Syriza nousi valtaan tammikuun parlamenttivaaleissa lupaamalla lopettaa maata kurjistavan talouskuripolitiikan. Kreikan velkojat vaativat maalta menoleikkauksia ja rakennemuutoksia vastineeksi uusista hätälainaeristä.
Palkkoja ja eläkkeitä oli edellisen hallituksen aikana leikattu kymmenillä prosenteilla. Kolmasosa kreikkalaisista elää köyhyysrajalla.
Syriza yritti koko kevään neuvotella lainaehtoja uusiksi. Heinäkuun alussa se pyysi kansanäänestyksessä vahvistusta kreikkalaisilta, ja yli 60 prosenttia äänestäneistä sanoi velkojien lainaehdoille ei.
Vain viikkoa myöhemmin Syriza sopi velkojien kanssa entistäkin kovemmista ehdoista.
”Hävisimme taistelun, mutta toivottavasti voitamme sodan”, toteaa korkea Syriza-vaikuttaja Vihreälle Langalle Ateenassa.
Keskustaoikeistolaisen Kathimerini-lehden päätoimittaja Alexis Papachelas puolestaan sanoo, että Syriza on kääntänyt kelkkansa. Hänen mukaansa Kreikassa ei ole enää yhtään uskottavaa ääntä, joka sanoisi, että leikkauksille on vaihtoehto.
Tiukimmat talouskurin vastustajat ovat jättäneet Syrizan, ja jäljelle jäänyt maltillinen siipi vei selkeän voiton syyskuun uusintavaaleissa.
Syriza kuulostaa nyt kuin miltä tahansa valtavirran keskustaoikeistolaiselta tai sosiaalidemokraattiselta puolueelta.
”Uskomme, että voimme yhdistää talouspoliittisen vastuunkannon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden”, sanoo Kreikan valtiovarainministeriön poliittinen valtiosihteeri Franciskos Koutentakis tavatessaan suomalaisia toimittajia Ateenassa.
Kreikkaa lainaneuvotteluissa edustava Koutentakis kertoo, että Syrizalla on kolme tavoitetta. Ensinnäkin se haluaa höllätä vaatimuksia julkisen talouden alijäämän pienentämisestä. Toiseksi se haluaa helpotuksia hätälainojen korkoihin ja maksuaikoihin. Kolmanneksi hallitus haluaa tulonjakoon oikeudenmukaisuutta.
Kreikan hallitus ajaa siis edelleen muutoksia, mutta vain velkojien asettamien tiukkojen ehtojen puitteissa. Myös ero eurosta on täysin poissuljettu:
”Pysymme eurossa niin kauan kuin euro on olemassa”, Koutentakis sanoo.
Hän puolustaa heinäkuista lainaehtojen hyväksymistä sillä, että kansanäänestyksessä esillä ollut paketti olisi tuonut vain väliaikaisen ratkaisun. Viikko kansanäänestyksen jälkeen hyväksytty uusi paketti on Koutentakisin mukaan pitkän aikavälin ratkaisu ja merkittävä onnistuminen Syrizalle.
Kreikan pahimmat ongelmat eivät kuitenkaan ole alijäämä tai liian suuri julkinen sektori, vaan korruptio ja veronkierto. Korruptio maksaa hallituksen arvion mukaan Kreikalle 15 miljardia euroa vuodessa.
Syriza-vetoinen hallitus yrittää ilmeisen tosissaan suitsia korruptiota. Kolmevuotiseen 47 kohdan ohjelmaan kuuluu muun muassa valvontajärjestelmien vahvistaminen, parempi tiedonvaihto viranomaisten välillä, sähköisten järjestelmien käyttöönotto sekä alkoholin, tupakan ja öljyn salakuljetuksen vastaiset toimet.
On lähes mahdotonta saada rikkaat maksamaan veronsa Kreikkaan. Vanhaan poliittiseen eliittiin kytkeytyy taloudellinen eliitti, joka maksaa hyvin vähän jos ollenkaan veroja Kreikkaan. Maan mahtavat laivanvarustajat nauttivat veroetuja kuten myös kreikkalaiskatolinen kirkko.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
