Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
freeimages.com / Benjamin Rasmussen
jumissa. Vuosikausia valmisteltu EU-direktiivi parantaisi muun muassa vammaisten oikeuksia yhteiskunnassa.
Saksa ei halua torjua syrjintää muissa EU-maissa
23.7.2015 14.53
Saksa jumittaa ainoana jäsenmaana EU:n syrjinnän vastaista direktiiviä, kirjoittaa yli 40 kansainvälistä ja saksalaista järjestöä tänään torstaina julkaistussa kannanotossa.
Direktiivi yhdenvertaisesta kohtelusta torjuisi uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa syrjintää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Se ulottaisi työelämän syrjintää vastustavan lainsäädännön myös terveydenhuoltoon, asumiseen, koulutukseen ja palveluihin.
Järjestöjen mukaan on edelleen EU-maita, joissa esimerkiksi muslimilta tai juutalaiselta voidaan evätä vuokra-asunto uskonnon perusteella ja joissa samaa sukupuolta olevat parit eivät voi majoittua samaan hotellihuoneeseen.
Mukana vetoomuksessa ovat muun muassa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International, vammaisjärjestö European Disability Forum sekä seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajava ILGA Europe.
EU-komissio ehdotti direktiiviä jo vuonna 2008, mutta EU-maat eivät ole vieläkään päässeet sopuun siitä. Lainsäädäntösihteeri Charlotta von Troil oikeusministeriöstä vahvistaa, että läpimurtoa ei ole tapahtunut ja että asian käsittely jatkuu syksyllä.
Järjestöjen mukaan muut 27 EU-maata olisivat jo valmiit sopuun, mutta Saksa jumittaa yksin direktiiviä eikä suostu edes keskustelemaan siitä. Se hämmentää järjestöjä erityisesti siksi, että Saksan omassa lainsäädännössä syrjintä vammaisuuden, uskonnon, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella on jo kielletty. Saksa ei jostain syystä halua ulottaa samoja oikeuksia koko EU:n alueelle.
ILGA Europen Katrin Hugendubel pohtii EUobserver-verkkolehdessä, miksi Saksa vastustaa direktiiviä. Direktiivi voidaan nähdä EU:n subsidiariteettiperiaatteen vastaisena, eli asiana, josta ei tulisi säätää EU-tasolla. Syrjinnän vastaista direktiiviä saatetaan myös pitää liian suurena taakkana jäsenmaille ja liian kalliina toteuttaa.
Perustelut eivät Hugendubelin mukaan sovi yhteen EU:n ihmisoikeusvelvotteiden kanssa. Sitä paitsi niissä sivuutetaan hänen mukaansa syrjinnän torjumisesta koituvat taloudelliset hyödyt.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
