Pablo Tupin-Noriega /Wikimedia commons (CC BY-SA 4.0)

Ranska äänestää sunnuntaina – Le Penin haastaja Macron haluaa vallankumouksen ja oikeistolaisen talousmallin

22.4.2017 8.00

Emmi Skytén

Euroopan suunnasta päätetään seuraavaksi Ranskan presidentinvaaleissa, joiden ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina.

Asetelma on jännittävä, sillä äärioikeistolaisen Kansallinen rintama -puolueen ehdokas Marine Le Pen on viimeisimpien gallupien mukaan pääsemässä toiselle kierrokselle. Gallupien kärjessä on keskustaliberaali Emmanuel Macron.

Ranskalaislehti Le Monden kyselyssä hän on 23 prosentin kannatuksella vain puoli prosenttiyksikköä Le Peniä edellä. Aivan kannoilla ovat konservatiivinen oikeistoehdokas François Fillon 19,5 prosentin kannatuksella ja viime viikkoina hurjan loppukirin tehnyt äärivasemmistolainen Jean-Luc Mélenchon.


Jännittävä asetelma on seurausta siitä, että niin sanottujen vanhojen puolueiden ehdokkaat ovat menettäneet kannatustaan. Oikeistoehdokas Fillon on rypenyt skandaaleissa sen jälkeen, kun kävi ilmi, että hän oli palkannut avustajakseen vaimonsa ja tyttärensä, joita ei kuitenkaan näkynyt töissä parlamentissa.

Keskustavasemmistolainen sosialistipuolue taas on riitaisa ja lähes hajoamispisteessä. Istuva presidentti, sosialistipuolueen François Hollande on niin historiallisen epäsuosittu, että hän ei poikkeuksellisesti asettunut ehdolle jatkokaudelle.

Tässä poliittisessa tilanteessa ei ole ihme, että ranskalaiset ovat kyllästyneet vanhojen puolueiden poliitikkoihin ja etsivät jotain uutta. Sekä kommunistitaustainen Mélenchon että keskustaliberaali Macron ovat vastanneet tähän tarpeeseen perustamalla oman poliittisen liikkeensä.

Mélenchon ja hänen viime vuonna perustamansa Alistumaton Ranska -liikkeensä vaativat muun muassa lyhennettyä työviikkoa, eläkeiän alentamista, EU-sopimusten uudelleen neuvottelua ja mahdollista kansanäänestystä unioniin kuulumisesta.


Sosialistipuolueesta ponnistanut Macron taas perusti viime vuonna Eteenpäin! -nimisen poliittisen liikkeen. Hän kuvaa sitä "demokraattiseksi vallankumoukselliseksi", joka ei ole oikealla eikä vasemmalla ja jonka tarkoituksena on palauttaa usko maltilliseen politiikkaan.

Macronin tavoitteena on luoda toivoa. Hän onkin onnistunut saamaan kannattajikseen kansalaisia, erityisesti nuoria, jotka eivät aikaisemmin olleet kiinnostuneita politiikasta.

Ranska on perinteisesti jakautunut vahvasti kahtia vasemmistoon ja oikeistoon, mutta näissä vaaleissa tärkeämpi jakolinja näyttää menevän globalisaatiota puolustavien liberaalien ja rajojen sulkemista vaativien nationalistien.

Vaalitilaisuuksissa Macron on huudattanut EU:n lippuja heiluttavia parikymppisiä: "Me olemme Eurooppa! Me olemme Bryssel!"

Macron nähdään vahvimpana vastaehdokkaana Le Penille. Kriitikoiden mielestä Macronin suosio saattaa kuitenkin perustua pitkälti Le Penin vastustukseen.


Macronin vaalilauseet toivon herättämisestä ja avoimesta Euroopasta kuulostavat tutuilta suomalaisten vihreiden korvaan, mutta hänen ehdottamansa politiikka ei ole kaukana oikeistokonservatiivien linjasta.

Macron on entinen pankkiiri, joka kannattaa yritysverotuksen alentamista, julkisen sektorin leikkauksia ja työttömyysturvan ehtojen tiukentamista. Macron kannattaa myös Euroopan ulkorajojen tarkempaa valvontaa vahvistamalla rajanvalvontaorganisaatio Frontexia.

Toisaalta Macron on kiitellyt Saksan liittokansleri Angela Merkelin pakolaispolitiikkaa ja kritisoinut niitä, joiden mielestä terrori-iskut Euroopassa ovat seurausta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta.

Macronia on syytetty myös siitä, ettei hänellä ole vahvaa omaa poliittista linjaa, vaan että hän yrittää miellyttää kaikkia.

Ollessaan Hollanden valtiovarainministeri Macron halusi ranskalaisten tekevän töitä enemmän kuin 35 tuntia viikossa. Nyt hän sanoo, ettei hän vastusta 35 tunnin työviikkoa, mutta että hän aikoo silti uudistaa työaikalainsäädäntöä.

Macronilla on kova työ säilyttää sekä sosialistipuolueeseen kyllästyneen vasemmiston että maltillisen oikeiston tuki. Hän pyrkii tähän lupaamalla oikeistoa miellyttäviä taloudellisia uudistuksia, mutta ei liikaa.


Kaikilla neljällä kärkiehdokaalla on mahdollisuus päästä toiselle kierrokselle. Sunnuntain vaalien tuloksen ennustaminen on vaikeaa, sillä Le Monden gallupin mukaan yli neljännes äänestäjistä on edelleen epävarma kannastaan vain muutamaa päivää ennen ensimmäistä kierrosta.

Jos Marine Le Pen pääsee toiselle kierrokselle, käy luultavasti niin kuin vuoden 2002 presidentinvaaleissa, jolloin vasemmisto ja oikeisto yhdistyivät Kansallisen Rintaman Jean-Marie Le Peniä vastaan. Ranskalaisen politiikan kuohuessa siitä ei tosin voi olla enää aivan varma.

Tweet