Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman on yksi viidestätoista kirjoittajasta: ”Ryhmää yhdistävä tekijä on se, että meillä kaikilla on paljon kokemusta monitieteellisestä yhteistyöstä sekä tieteen ja politiikan välisistä vuorovaikutusprosesseista.”
Miten tieteellä muutetaan politiikkaa, Eeva Furman?
11.1.2018 14.12
Maailman maat sopivat kaksi ja puoli vuotta sitten, että ihmisten toiminta pitää saada kestävälle pohjalle. Professori Eeva Furman on yksi 15 tutkijasta, joiden tehtävänä on antaa eväitä siihen, miten kunnianhimoinen tavoite saavutetaan. Vuosi sitten alkaneen työn on määrä valmistua kesällä 2019.
Syksyllä 2015 YK:ssa sovittiin seitsemästätoista kestävän kehityksen tavoitteesta. Ne käsittelevät muun muassa luonnonsuojelua, tasa-arvoa, luonnonvarojen kulutusta ja köyhyyttä. Miten työryhmä voi päästä pintaa syvemmälle, kun kyseessä on näin laaja kenttä?
”Emme katso yksittäisiä tavoitteita vaan kokonaisuutta ja nostamme esiin ratkaisuja. Yhteydet paitsi eri maanosien myös eri tavoitteiden välillä ovat tärkeässä roolissa. Esimerkiksi luonnonsuojelun edistäminen ei onnistu, ellei puututa myös ruuantuotantoon, köyhyyteen, koulutukseen ja naisten asemaan.”
Ovatko jotkut tavoitteet muita tärkeämpiä, koska ne liittyvät kaikkeen?
”Mielummin en nostaisi mitään yli muiden, mutta yhteistyö, köyhyyden poistaminen sekä tasa-arvon ja naisten aseman edistäminen ovat tavoitteita, jotka koskevat hyvin paljon kaikkia muitakin tavoitteita.”
Kuinka paljon tavoitteiden saavuttamisessa on kyse rahasta?
”Ei niitä missään tapauksessa saavuteta pelkällä rahalla. Kustannukset ovat niin suuret, etteivät pelkät valtiot voi saavuttaa tavoitteita vaan mukaan tarvitaan yhteiskuntaa laajemmin. Meidän täytyy muuttaa se, miten kaupunkeja rakennetaan tai miten liikkuminen ja asuminen järjestetään. Materiaalitehokkuutta pitää lisätä ja kuluttamista vähentää. Kaiken tämän täytyy muuttua toisenlaiseksi ja myös kuluttajien käyttäytymisen muutosta tarvitaan.”
Tieteen viesti sivuutetaan usein päätöksenteossa. Miten te aiotte saada viestinne läpi?
”Kyse ei ole vain sitä, että tutkijat kertovat, miten asiat ovat, vaan myös sitä, että päättäjät ja kansalaiset kertovat, millaista heidän arkensa on ja millaisia tietoa he tarvitsevat. Haluamme, että meidän raportti otetaan käyttöön. Sen pitää olla tarpeeksi kriittinen, jotta se kiinnostaa. Sen pitää olla myös hyvin perusteltu, että siihen uskotaan. Ja kolmanneksi se ei saa olla niin radikaali, etteivät päätöksentekijät lue sitä.”
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on tehnyt hieman vastaavaa työtä jo vuosia. Mitä sen työstä on otettu opiksi?
”Ilmastonmuutoksella on yhteiskunnallisia vaikutuksia, mutta ilmiönä se on luonnontieteellinen. Meidän työmme on yhteiskuntatieteellistä, koska kestävän kehityksen tavoitteet ovat poliittisesti valittuja. Käytämme tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös raportteja. Lisäksi tavoitteena – johon tuskin päästään – on se, että puolet lähteistä olisi kehitysmaista. Siellä tehdään hirveän vähän tieteellistä tutkimusta, mutta pyrimme arvioimaan muiden lähteiden luotettavuutta ja voisiko niitä käyttää esimerkkeinä.”
Minkälaisia poliittisia intressejä työhön liittyy?
”Työryhmä on riippumaton YK:sta ja valtioista. Aiomme käsitellä myös asioita, jotka ovat meidän mielestämme tärkeitä, mutta jotka jätettiin pois tavoitteiden joukosta. Esimerkiksi väestönkasvun hillitseminen jäi pois tavoitteista, koska siihen liittyy niin paljon ristiriitoja. Kyllä me siitä jotain sanomme. Toinen vaikea asia ovat sotilasmenot. Tuomme varmaankin esiin, että siihen käytetään paljon rahaa. Meidän ei kannata suositella, ettei siihen käytettäisi rahaa, koska ei sillä olisi vaikutusta. Sen mainitseminen voi kuitenkin johtaa keskusteluun.”
Onko Suomella jotain annettavaa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen?
”Suomen malli on saanut maailmalla paljon huomiota. Meillä on valtioneuvoston alainen kestävän kehityksen toimikunta, jota pääministeri johtaa. Sitten meillä on yhteiskuntasitoumus, johon muun muassa yritykset ja yksityiset ihmiset voivat tehdä erilaisia sitoumuksia käytännön teoista. Ja sitten on Sitran vetämä kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, jossa olen puheenjohtajana. Se pyrkii nostamaan esille tieteellisiä ja myös kriittisiä näkökulmia niihin keskusteluihin, mitä kulloinkin käydään.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
