Ruotsin valtiopäivien kuva-arkisto

Karsastetut ruotsidemokraatit sanelevat tahdin Ruotsin politiikassa

8.6.2017 12.20

Riikka Suominen

Äärioikeistolainen ruotsidemokraatit on vakiinnuttanut gallupeissa paikkansa Ruotsin toiseksi suurimpana puolueena.

Valtiopäivävaalit ovat reilun vuoden kuluttua. On mahdollista, että ruotsidemokraatit määrää politiikan tahdin niiden yli.

Lähes kaikki muut puolueet ovat kriisissä. Tippuminen ruotsidemokraattien taakse gallupeissa on aiheuttanut maltillisessa kokoomuksessa moderaateissa paniikin.

Puoluejohtaja Anna Kinberg-Bathra väläytti siksi alkuvuodesta mahdollisuutta yhteistyöhön ruotsidemokraattien kanssa. Avaus ei onnistunut, vaan jakaa maltillista kokoomusta ja on syönyt puolueen kannatusta entisestään.

”Moderaatit aliarvioivat vastustuksen, jota ruotsidemokraatit herättävät”, sanoo vihreä vaikuttaja ja viestintäkonsultti Paulo Silva.

Silva viittaa tutkimuslaitos SOM Institutetin tutkimukseen vuodelta 2014. Sen mukaan 52 prosenttia ruotsalaisista karsastaa voimakkaasti ruotsidemokraatteja. Erityisesti naisäänestäjät eivät pidä puolueesta.

Moderaattien vilkuilu ruotsidemokraattien suuntaa on saanut oikeistopuolueiden muodostama Allianssin rakoilemaan. Todennäköisesti Allianssin neljä porvaripuoluetta silti kampanjoi ensi vuoden valtiopäivävaaleissa yhteisellä vaaliohjelmalla. Mutta vaalien jälkeen alkavat ongelmat. Siihen ovat syynä jälleen ruotsidemokraatit.
”Hallitusohjelma on hankala tehdä. Ja kaikkein vaikein kysymys on suhde ruotsidemokraatteihin”, arvelee Ruotsin yleisradion politiikan toimittaja Maggie Strömberg Vihreälle Langalle

Keskustapuolue ja liberaalit eivät kuuna päivänä suostu siihen, että hallitus hakee politiikalleen valtiopäivillä ruotsidemokraattien tuen.

Ympäristöpuolue asemoitui vaaleissa kolme vuotta sitten ruotsidemokraattien vastakohdaksi, hiukan samoin kun vihreät teki eduskuntavaaleissa Suomessa 2011. Ruotsissakaan taktiikka ei menestynyt.

Edes nyt ympäristöpuolue ei ole hyötynyt siitä, että äärioikeistolainen ruotsidemokraatit kasvaa. Oikeastaan mikään puolue ei tunnu hyötyneen siitä.

”Harva ruotsalainen äänestää protestina jollekin. Me olemme positiivisia ja äänestämme pikemminkin tukeaksemme sitä, mistä tykkäämme”, sanoo politiikan toimittaja Strömberg.

Ruotsin tilastokeskus SCB kysyy gallupeissaan sekä, mitä puoluetta äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt, että mihin puolueeseen identifioidut. Vastaajista moni sanoo äänestävänsä ruotsidemokraatteja, mutta harva identifioituu puolueeseen. Niinpä puolue nyt satsaakin ystävälliseen ja helposti lähestyttävään imagoon.

”Äänestäjät pitävät huomattavasti enemmän politiikastamme kuin meistä”, sanoi ruotsidemokraattien viestintäpäällikkö Joakim Wallerstein lehtihaastattelussa tällä viikolla. Niinpä ruotsidemokraatit aikovat jatkossa tehdä myönteisiä poliittisia avauksiin.

Vihreän Langan haastattelemien politiikantuntijoiden mukaan kestää vielä pitkään, ennen kuin ruotsidemokraatit on hallituskelpoinen puolue. Matkaa on edes sinne, että muut puolueet neuvottelisivat ruotsidemokraattien kanssa.

”SD on kehittynyt natsipuolueesta. Sillä on vahva yhteys todella synkkään ideologiaan. Liberaalien puolueiden on mahdoton tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa”, muotoilee Ruotsin vihreä asuntoministeri Peter Eriksson.

Ruotsidemokraattien puoluejohto on sinnikkäästi siivonnut paikallisosastojen rivejä ja erottanut räikeimmät rasistit, mutta työ ei näytä loppuvan. Pelkästään viimeisen kuukauden aikana kansanedustaja on saanut potkut, koska hän oli varastanut suuria summia puolueen kassasta ja paikallispoliitikko erotettu puolueesta, kun hän kehui julkisesti pohjoismaista vastarintaliikettä. Puolueella on vaikeuksia täyttää eduskuntaryhmänsä paikat.

Äärioikeistolaisten salonkikelpoisuus etenee silti nopeasti. Kun puolue pääsi vuonna 2010 valtiopäiville, kerääntyivät tuhannet ihmiset protestoimaan sitä vastaan Sergelin torille. Viime vaalien yhteydessä 2014 puolue oli täysin suljettu poliittisista keskusteluista. Nyt kristillisdemokraatit ja maltillinen kokoomuspuolue moderaatit ovat avanneet oven yhteistyölle.

Asiat muuttuvat nopeasti, myöntää politiikan toimittaja Maggie Strömberg, ”Muutama vuosi sitten oli myös mahdoton ajatus että Ruotsi myöntäisi vain tilapäisiä oleskelulupia”, hän sanoo. Tällä hetkellä näin on. Päätöksen teki demareiden ja ympäristöpuolueen muodostama hallitus.

Hämmästyttävää ruotsidemokraattien logiikassa on, ettei puolue ole tyytyväinen, vaikka muut puolueet matkivat sen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

”Ruotsidemokraatit eivät ilahdu vaan harmistuvat. He kokevat  olleensa syljettyjä ja paaria ja nyt vielä muut matkivat heidän poliittisia aloitteitaan”, sanoo Strömberg.

SD:llä on seuraavien vaalienkin jälkeen niin paljon kansanedustajia, että minkä vaan vähemmistöhallituksen täytyy pitää puolue mielessä.

Ruotsalaisen politiikan kohtalonkysymys onkin, miten muut puolueet toimivat ruotsidemokraattien kasvavan kannatuksen kanssa. Kuinka sivuuttaa 20 prosentin kannatuksen saanut puolue, ilman että suututtaa äänestäjiä?

ruotsidemokraatit  Ruotsi  äärioikeisto 

Tweet