Pawel Libera / Corbis / all over press

EU-maiden ja suuryritysten yhteinen verokikkailu syyniin

19.2.2015 9.12

Kati Pietarinen

Euroopan parlamentti yrittää päästä kiinni verovälttelyyn, jota jotkin jäsenmaat ovat harjoittaneet suuryritysten kanssa. Parlamentti päätti viime viikolla perustaa erityisvaliokunnan tutkimaan jäsenmaiden epämääräisiä verosopimuksia.

Aloitteen veroselvittelystä tehnyt parlamentin vihreä ryhmä vaati toimeen erityisvaliokunnan sijaan tutkintavaliokunnan: se olisi antanut laajemmat valtuudet päästä käsiksi kansallisiin verotusasiakirjoihin.

Parlamentin tutkintavaliokuntia on perustettu vain kolme: kaksi 1990-luvulla, yksi 2000-luvulla. Nyt tutkintavaliokuntahankkeen kaatoivat europarlamentin neljä suurinta ryhmää, eli oikeistolainen EPP, sosialistien S&D, konservatiivien eurokriittisten ECR sekä liberaalien ALDE.

Vesitettynäkin verotutkinta kertoo uudesta, aiempaa selvästi tiukemmasta linjasta verovälttelyyn.

”Tästä aihepiiristä tulee jatkuvasti uusia selvityksiä ja elimiä. Tämä on täysin ennennäkemätöntä, kymmenen vuotta sitten tällaista ei olisi voinut kuvitellakaan”, Helsingin yliopiston vertailevan vero-oikeuden professori Marjaana Helminen sanoo.

Europarlamentin verotutkimushanke perustuu tutkivien toimittajien marras- ja joulukuussa julkaisemiin monikansallisten yritysten salaisiin verosopimuksiin Luxemburgissa, eli niin sanottuun Luxleaks-vuotoon. 

Järjestelyjen avulla Pepsin, Ikean,  Walt Disneyn, Skypen ja yli 350 muun yrityksen epäillään välttyneen maksamasta yhteensä miljardien eurojen veroja. Asiakirjoista löytyi myös seitsemän suomalaista tai Suomeen liittyvää yritystä: Huhtamäki, SRV, Suomen lähikauppa, Dasos Capital, AIG, IK Investment ja Altor Funds, Ylen MOT-ohjelma kertoi marraskuussa.
Myös Belgia on tehnyt suuryrityksille edullisia verosopimuksia.

Vihreät vaativat, että erityisvaliokunta saisi käsiinsä jäsenmaiden keskeisiä asiakirjoja, sekä mahdollisuuden kutsua korkea-arvoisia todistajia, kuten suuryritysten hallitusten jäseniä sekä entisiä tai nykyisiä valiovarainministereitä kuultavaksi.

EU-komissio taas selvittää, ovatko jäsenmaiden verosopimukset lainvastaista valtionapua.

Tutkinnassa ovat Irlannin ja elektroniikkayritys Applen sopimus, Alankomaiden ja kahvilaketju Starbucksin kytky sekä Luxemburgin yhteistyö finanssipalveluja tarjoavan Fiat Financesin sekä verkkokauppa Amazonin kanssa. Lisäksi komissio pyysi joulukuussa kaikilta jäsenmailta tietoa vastaavista sopimuksista.

Luxemburgin verosopimukset tehtiin Jean-Claude Junckerin­ ollessa maan pääministeri. Nyt Juncker on EU-komission puheenjohtaja.

Marjaana Helmisen mielestä tämä ei syö komission tutkimuksen uskottavuutta.

”Komissio on ollut erittäin aktiivinen viemään veroasioita EU-tuomioistuimeen. Näillä selvityksillä on nopea ja suora vaikutus. Jos tietyntyyppinen menettely todetaan EU-lainsäädännön vastaiseksi, se vaikuttaa heti. Muutama vuosi sitten oli vielä hullut vuodet valtioiden verokilpailuun liittyen, nyt sellaista tullaan rajoittamaan.”

Komission selvitysten lisäksi myös toissa vuonna aloitettu Taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestön OECD:n BEPS-toimintaohjelma on merkittävä verovälttelyn estämisen työkalu. BEPS pyrkii torjumaan verojärjestelmien eroista johtuvia verottomuustilanteita sekä veropohjaa murentavia kansainvälisten yritysten voitonsiirtoja.

BEPS antaa vain suosituksia, mutta Helmisen mukaan niiden vaikutuksen pitäisi näkyä lainsäädännössä parin vuoden viipeellä. Hänen mielestään verovälttelyn selvittäminen ja siihen liitty­vien­ lakien muokkaaminen on tärkeää. Helminen kuitenkin myös pelkää uusien lakien vaikutuksia yrityksille.

”Sillä on valtava merkitys yritysten toimintaan, kun se mitä tähän asti on saanut tehdä onkin yhtäkkiä laitonta, ja hirveitä summia rahaa peritään jälkikäteen takaisin. Tämä tapahtuu niin äkkiä.”

Sopimukset syyniin

• Verovaliokunnassa on jäsenenä 45 meppiä, vihreistä mukana ovat belgialainen Philippe Lamberts, saksalainen Sven Giegold ja ranskalainen Eva Joly.
• Tutkii verosopimuksia vuodesta 1991 lähtien, Euroopan komission suhtautumista valtionapuun ja jäsenvaltioiden verosopimusten avoimuuteen sekä EU-maihin sijoittautuneiden yritysten kolmansissa maissa tapahtuvaa aggressiivista verosuunnittelua.
• Toimikausi on kuusi kuukautta, jota voidaan pidentää. Koostaa lopuksi raportin, joka voi sisältää toimintasuosituksia.

veronkierto 

Tweet