Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
freeimages.com
kriittiset hetket. Kreikkalaiset äänestävät sunnuntaina velkojien vaatimuksista. Hallitus kehottaa kansalaisia äänestämään ehdotusta vastaan.
"Sopimuksia noudatetaan" – näin Sipilä ja Stubb perustelevat yksityistämistä ja eläkkeiden leikkauksia
29.6.2015 16.17
Kreikka katkaisi neuvottelut hätärahoituksen jatkosta, koska se ei hyväksynyt velkojiensa eli Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan unionin ja Euroopan keskuspankin ehtoja. Sunnuntaina Kreikassa järjestetään kansanäänestys velkojien ehdotuksesta.
Velkojatroikka ei vaadi Kreikkaa ainoastaan panemaan talouttaan kuntoon, vaan edellyttää talouden korjaamista tietyillä toimenpiteillä ja tiettyjen tarkkojen kriteerien mukaan. Velkojien poliittista linjaa kutsutaan talouskuriksi, ja kansainvälisesti sen toimivuus on kyseenalaistettu.
Kreikassa keskipalkka on eurokriisin aikana laskenut kolmanneksella, työttömyysaste noussut yli 25:en ja kansanterveys heikentynyt samalla kun joka viides on vailla minkäänlaista sairausvakuutusta, kertoi Helsingin Sanomat viime viikolla. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holapan mukaan talouskuri on kurjuuden syy, ei lääke siihen.
Kreikan velkojat vaativat edelleen muun muassa yksityistämisiä (listalla on esimerkiksi saaria ja satamia) sekä eläkkeiden leikkaamista. Vihreä Lanka kysyi valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok) eduskunnassa, miksi juuri nämä toimet ovat tarpeellisia.
Stubb toteaa, että velkojien lista sisältää karkeasti kymmenen talouden, rakenteellisten uudistusten ja yhteiskunnan uudistusten kannalta välttämätöntä kohtaa.
"Eläkeikä, veroprosentit, no kreikkalaisten saarten asema, työmarkkinauudistukset. Ne ovat kaikki oleellisia."
"Mutta uskon, että loppupeleissä tämä kilpistyi siihen, että Kreikan nykyhallitus halusi velkahelpotuksia ja me muut 18 euromaata, jotka siis toimimme tässä yksimielisesti ja konsensuksella, totesimme, että me tarvitsemme ehdollisen suunnitelman sille, että te toteutatte jo sovitut toimet. Muuten me emme voi panna toimeen tätä toisen ohjelman viimeistä osuutta", Stubb sanoo.
Sama kysymys menee pääministeri Juha Sipilälle (kesk). Millä perusteella EU vaatii yksityistämistä ja eläkkeiden leikkauksia?
"Oikeastaan EU ei ole vaatinut, vaan ne ovat olleet tässä instituutioiden kanssa tehdyssä sopimuksessa, ja kyllä me lähdetään siitä, että sopimuksia noudatetaan. Kreikkahan itse asiassa oli erittäin hyvällä tiellä jo viime vuonna. Sillä tiellä kun olisi maltettu jatkaa, niin uskon, että tilanne tänä päivänä olisi ihan toinen", Sipilä sanoo, mutta ei vastaa siihen, miksi juuri nämä toimet on valittu.
Syrizan Alexis Tsipras nousi Kreikan pääministeriksi, koska hän lupasi panna pisteen talouskuripolitiikalle. Sen sijaan hän lupasi taistella veronkiertoa vastaan ja laajentaa veropohjaa.
Veronkierto ja korruptio ovat mittavia ongelmia Kreikassa ja EU:ssa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että niille pitäisi tehdä jotain.
Miksi Tsipraksen ehdottamat toimet eivät kelpaa EU:lle, pääministeri Juha Sipilä?
"No se (veronkierron torjunta ja veropohjan laajentaminen) on ollut Kreikan agendalla ja esityksenä useampaankin kertaan. Siitä on huonot tulokset tähän saakka. Mutta se on totta. Minäkin keskustelin hänen (Tsipraksen) kanssaan tästä pitkään. Heillä on puutteita tässä veronkeruujärjestelmässä. Siihen Suomikin on tarjonnut apua."
Suomen veronkeruuapu ei vaikuta ainakaan vielä toimineen.
Kreikan velkojien tilannetta voisikin kärjistäen kuvailla näin: tiedetään, mikä olisi hyvä ratkaisu, mutta sitä ei osata toteuttaa. Siksi vaaditaan sitä, mikä voidaan toteuttaa, vaikka se ei olisikaan hyvä ratkaisu.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
