Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
oula-antti labba
Totuuden toivossa. Saamelaispolitiikkaa aktiivisesti seuraava Pirita Näkkäläjärvi toivoo, että sovintokomission johtoon löytyy ulkopuolinen henkilö esimerkiksi Kanadasta. Kuvassa saamelaisaktivistiryhmä Suohpanterrorin töitä.
”Sovintokomissiosta ei saa tulla tekosyy viivyttää saamelaisten oikeuksia”
19.10.2017 15.15
Hallitus käynnistää saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Komission perustamisesta on sovittu yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa.
”Suomen 100-vuotisjuhlavuoden teemana on 'Yhdessä', ja juhlavuoden henkeen sopii käynnistää tämä sovintotyö, jota pidän tärkeänä”, pääministeri Juha Sipilä toteaa valtioneuvoston tiedotteessa.
Hallituksen lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan 200 000 euroa sovintokomission kuluihin.
Ylen saamenkielisen toimituksen Yle Sápmin entinen päällikkö, edelleen saamelaispolitiikkaa aktiivisesti seuraava Pirita Näkkäläjärvi sanoo odottavansa komissiota ristiriitaisin tuntein.
”Toiveena olisi, että komissiolla olisi selkeä tavoite, aikataulu ja että sen työ perustuisi faktoihin. Olen huolissani siitä, että tuleeko komissiosta jälleen yksi tekosyy viivyttää jopa kymmenillä vuosilla saamelaisten oikeusaseman päivittämistä kansainvälisten velvoitteiden tasolle”, Näkkäläjärvi sanoo Vihreälle Langalle.
Eri maissa on toteutettu tai valmisteltu alkuperäiskansojen historiaa
ja asemaa koskevia komissioita. Niillä on pyritty tukemaan
alkuperäiskansojen kielen ja kulttuurin säilymistä sekä edistämään
sovinnollista kehitystä.
Suomessa esimerkiksi saamelaislasten pakottaminen suomenkielisiin asuntolakouluihin aiheutti sen, että moni saamelainen menetti yhteyden omaan kulttuuriinsa ja äidinkieleensä.
Näkkäläjärven mielestä myös sillä on iso merkitys, kuka komissiota johtaa.
”Komission johdossa näkisin mielelläni aivan ulkopuolisen henkilön, esimerkiksi Kanadasta, jossa on kokemusta alkuperäiskansojen totuus- ja sovittelukomissiosta”, Näkkäläjärvi sanoo.
”Saamelaiset ovat perustuslain mukaisesti Suomen alkuperäiskansa. Sen historiaan sisältyy riittämättömästi selvitettyjä kysymyksiä, ja sen nykyisyyteen liittyy haaste kielen ja kulttuurin säilymisestä myös tuleville sukupolville”, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo valtioneuvoston tiedotteessa.
saamelaiset saamelaiskäräjät valtioneuvosto alkuperäiskansat politiikka
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
