Jenni Leukumaavaara

”Avoimuuden ei pitäisi vaatia huipputeknologiaa eikä lakitupaa” – Eduskunnan lobbaustietojen matka julkisuuteen oli mutkikas

13.10.2017 16.47

Jenni Leukumaavaara

Eilen torstaina Avoimen ministeriön ja Open Knowledge Finlandin johtohahmot olivat tyytyväisiä. Monen vuoden taistelu eduskunnan vierailijatietojen saamisesta julkiseen käyttöön saavutti tärkeän etapin.

Eduskunnan kansliatoimikunta ilmoitti torstaina iltapäivällä, että eduskunnan vierailijatiedot saisi pyytämällä saman päivän aikana.

”Selitykset ovat muuttuneet matkan varrella”, naurahtaa Avoin ministeriö -yhdistyksen puheenjohtaja Joonas Pekkanen. Avoin ministeriö on avoimen hallinnon puolesta työskentelevä kansalaisjärjestö.

On syytä tehdä pieni kertaus demokratian kannalta synkkään salailuun.

Helmikuussa 2014 vihreiden silloinen kansanedustaja Oras Tynkkynen kirjoitti julkisella Facebook-seinällään perussuomalaisten kansanedustajasta Kauko Tuupaisesta (ps), jonka täysistuntosalissa pitämä puhe oli lähes sanasta sanaan kopioitu etujärjestöltä. Helsingin Sanomat kertoi asiasta seuraavana päivänä. 

”Se oli jo niin räikeää, että alkoi kiinnostaa, keitä valiokunnissa käy virallisten asiantuntijoiden lisäksi”, Pekkanen kertoo.

Valiokuntien asiantuntijat ovat julkista tietoa, mutta eduskunnan kuppilassa ja käytävillä pörrää paljon lobbaajia, joiden tekemisistä ei tiedetä.

Syyskuussa 2014 Avoin ministeriö ja Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus alkoivat samaan aikaan, toisistaan tietämättä, kysellä eduskunnan vierailijalistoista. 

Marraskuussa 2014 eduskunnan turvallisuuspäällikkö Jukka Savola teki päätöksen, että mitään tietoja ei luovuteta. Avoin ministeriö valitti asiasta eduskunnan kansliatoimikunnalle.

Joulukuussa kansliatoimikunta kumosi päätöksen, mutta alkoi mustata tietoja tunnistamattomiksi. Eduskunta yritti myös laskuttaa järjestöä tietojen toimittamisesta, mutta lasku peruttiin.  

Tammikuussa 2015 Avoin ministeriö ja Yle tekivät Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) valituksen. Joulukuussa 2016 KHO linjasi, että eduskunnan vierailijalistat tulee luovuttaa, jos niitä pyydetään.

Keväällä 2017 eduskunta alkoi tuhota vierailijalistoja.

”Tuhoamista perusteltiin turvallisuussyillä. Nyt huvittavaa on, ettei turvallisuusyitä enää olekaan”, Pekkanen sanoo.

Lokakuussa 2017 kansliatoimikunta muutti kantaansa ja totesi, että vierailijatiedot saa pyytämällä niitä saman päivän aikana. Tarkemmat tiedot käänteistä löytyvät täältä.

”Alusta asti oli tiedossa, että pitkä taistelu tulossa. Se kyllä yllätti, että eduskunnan kanslia ei ollut valmis toteuttamaan KHO:n ohjeita”, Pekkanen sanoo.

Tietojen keräämisessä on ollut monta vaihetta, sillä eduskunta on antanut tietoja vain paperisessa muodossa. Kaikista papereista on siis pitänyt ottaa kuva, ja koko aineisto on pitänyt muuttaa digitaaliseen ja muokattavaan muotoon. Myös luovutusmuodosta on meneillään oikeusprosessi.

Avoin ministeriö ja Open Knowledge Finland aikovat pyytää tiedot joka päivä ja antaa ne toimitusten käyttöön. Nyt eduskunta on luvannut aineiston digitaalisesti, mutta epäselvää on, pitääkö tiedot silti käydä hakemassa paikan päältä eduskunnassa.

Järjestöt korostavat, etteivät missään nimessä vastusta lobbaamista.

”Sen vain pitää olla avointa. Eduskunnan pitää näyttää suuntaa meidän mielestämme”, Ropponen sanoo.

Hän huomauttaa, että ylipäätään valtiopäiväasiakirjojen julkisuus ja niiden seuraamisen mahdollistaminen on tärkeää: näin saadaan tietoa siitä miten lakiehdotukset muuttuvat ja kuka niihin ottaa kantaa.

Tietojen julkistamistaistelua on käyty pääosin kansalaisaktiivisuuden pohjalta. Ydinporukka on koostunut  10–20 aktiivista. Avoimen ministeriön kautta on ajoittain joukkoistettu isompaa joukkoa mukaan.

”Pitkiä päiviä ja yötöitähän se on tarkoittanut”, sanoo Open Knowledge Finlandin toiminnanjohtaja Teemu Ropponen.

Järjestöt ovat ensimmäisiä, jotka ovat käyneet aineistoa systemaattisesti läpi. Aineistosta voi tutkia esimerkiksi yksittäisten poliittisten päätösten taustoja ja lobbaajia.

Ropponen huomauttaa, että myös poliittisen historian kannalta olisi tärkeää, että tällaista tietoa olisi saatavilla.

”Onhan se surullista, että avoimuutta pitää hakea lakituvan ja median kautta eikä innostavien innovaatioiden kautta”, Ropponen sanoo.

Laaja näkyvyys on saanut puolueet ja kansanedustajat julkistamaan omia tietojaan. Lobbausrekisteriä on vaatinut esimerkiksi vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto.

Tänään perjantaina julkistettiin myös kansalaisaloite, jonka tavoitteena on tehdä lobbaus läpinäkyväksi ja muuttaa eduskunnan työjärjestystä.

Kyseessä on myös ennakkotapaus: voiko kansalaisaloitteella muuttaa eduskunnan työjärjestystä? Yleensä työjärjestysmuutokset ovat tulleet eduskunnan sisältä. 

Ropposen mukaan näyttää siltä, että tiedon avoimuus on pakko saada lakiin, jotta se tulee resurssoitua kunnolla.

lobbaus  eduskunta  politiikka  kansalaisaloite  kansalaisjärjestöt 

Tweet