Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Vähemmän valtaa ja valtuutettuja
7.4.2017 14.31
Kuntavaaleissa valitaan aiempaa pienempi joukko valtuutettuja. Sote-uudistuksen myötä heillä on myös aiempaa vähemmän valtaa.
Mitä valtaa kunnille jää?
Nämä kuntavaalit ovat siitä kummalliset, että niissä valittavat valtuustot käyttävät selvästi pienempää valtaa kuin edeltäjänsä. Sekasortoisena läjänä etenevän sote- ja maakuntauudistuksen pitäisi viedä suuri osa kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltovallasta maakuntiin. Samalla lähtee myös suurin osa verotuloista.
Kuntien valtaan jää muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus sekä kaavoitus. Etenkin kasvavissa kaupungeissa kaavoittaminen on kunnallisen vallankäytön ydintä. Hallituksen leikkauspäätösten onnistunut torppaaminen osassa kuntia on taas näyttänyt varhaiskasvatukseen liittyvän vallan.
Tutkija Erkka Railo ennustaa Talouselämään kirjoittamassaan artikkelissa, että uusien kunnanvaltuustojen ratkaistavaksi tulee kasa ongelmia: vaikka menot pienevät, verotulojen kutistuminen iskee kuntiin vanhan velkataakan vuoksi.
Valtuustojen koko pienenee joka kolmannessa kunnassa
Seuraavalla kuntavaalikaudella kunnanvaltuutettujen määrä pienenee 94 kunnassa. Kahdessa kunnassa valtuutettujen määrä kasvaa. Kahdessa kolmasosassa kunnista valtuutettujen määrä pysyy ennallaan.
Muutokset ovat seurausta kuntalain muutoksesta. Tähän asti valtuutettujen määrä on ollut sidottu kunnan asukaslukuun. Nyt kunnat saavat itse päättää valtuuston koosta, kunhan ne noudattavat tiettyjä vähimmäismääriä. Ylärajaa valtuutettujen määrälle ei uudessa kuntalaissa ole.
Eniten valtuutettujen määrä muuttuu Lahdessa, jossa on kuntaliitoksen jälkeen ollut 102 valtuutettua. Seuraavalla vaalikaudella heitä on enää 59.
Vihreä Lanka seuraa vaaleja sunnuntaina klo 19 alkaen verkossa, Facebookissa ja Twitterissä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
