Sammeli Heikkinen

Vihreät vaatii: Yritystuet saatava hallitusohjelmaan

5.4.2018 16.13

Jenni Leukumaavaara

Yritystukien uudistaminen kaatui keskiviikkoiltana. Parlamentaarinen työryhmä ei löytänyt sopua yritystukien leikkauksista ja uudelleen suuntaamisista. Työskentely oli riitaista ja ryhmä lobbarien vuoraama, eikä halua aitoon uudistamiseen löytynyt.

Eduskuntapuolueiden lisäksi ryhmässä oli jäseniä Elinkeinoelämän keskusliitosta, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta, Metsäteollisuudesta, Suomen Yrittäjistä ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöstä.

Tukien uudistamisen tekee vaikeaksi se, että niitä saavat suuret pörssiyhtiöt kuten laiva-, tuuli- ja metsäyhtiöt. Ne lobbaavat ahkerasti ja uhkaavat lähteä maasta, jos niiden tukia ollaan karsimassa.

Yritystuissa on kiinni niin paljon taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta, että ne nousevat varmasti keskusteluun viimeistään eduskuntavaaleissa. Vihreille yritystukien uudistaminen on jo pitkään ollut keskeinen osa politiikkaa.

Vihreitä ryhmässä edustivat kansanedustajat Emma Kari ja Antero Vartia.

”Olemme todella pettyneitä. Kukaan ei voi tätä onnistumisena pitää”, Emma Kari sanoo Vihreälle Langalle.

Kari kritisoi lobbaajien vahvaa painotusta ryhmässä jo maaliskuussa.

”Suomi on pieni maa, jossa yritysmaailmassa ja politiikassa valtaa käyttävät tuntevat kaikki toisensa. Siksi lobbareille ja lobbaukselle on tehtävä tiukat säännöt. Ainakaan elinkeinoelämän lobbareiden ei tulisi istua päättämässä omista miljardiluokan tuistaan”, Kari kirjoitti Facebook-sivuillaan.

Vartia sanoo Helsingin Sanomissa, että poliitikoilta pitää löytyä rohkeutta estää lobbaajien ottaminen vakituisiksi jäseniksi tällaiseen poliittiseen päätöksentekoon. 

Yritystukityöryhmä tavoitteli alun perin 150 miljoonan euron leikkauksia. Sitä pidettiin hyvin maltillisena, koska yritystukia maksetaan laskutavasta riippuen 4–8 miljardia euroa. Vuodetuissa ehdotuksissa leikattavaa oli löytynyt 60 miljoonan euron edestä. Nyt niitäkään ei siis toteuteta. 

Vihreät on ehdottanut puolen miljardin euron leikkauksia ja tukien uudelleensuuntaamista tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Lukuisat tutkimukset ovat todenneet, että suurin osa yritystuista on tehottomia ja jopa haitallisia. Kymmenen prosenttia yritystuista on yhteiskuntaa uudistavaa.

Sen sijaan että tukia olisi leikattu, niitä on lisätty.

”Päästökauppakompensaatio vesittää ilmastopolitiikkaa. Se kohdistuu vielä raskaalle teollisuudelle ja vähentää entisestään halua vähentää päästöjä”, Kari sanoo. 



Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun yritystukien uudistamisyritys epäonnistuu. Myös ympäristönäkökulmaa on yritetty tuoda keskusteluun kehnoin tuloksin.

Ensimmäinen tukien arviointi ympäristönäkökulmasta tehtiin 2013. Vuonna 2015 keskityttiin luonnon monimuotoisuuteen. 

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos, kansainvälisten ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia oli aiemmilla kierroksilla mukana ympäristön kannalta haitallisten tukien selvityksessä.

Työryhmän kaatuminen ei yllättänyt Honkatukiaa. Etenkin työryhmän kokoonpano etujärjestöedustajineen oli hankala. Siitä Honkatukialla on kokemusta muutaman vuoden takaa.

”On todella vaikea esittää uudistuksia, kun osa paikalla olevista vahtii ettei mitään muutoksia tehdä ja jos tehdään, niin sitten mahdollisimman hitaasti.”

Valtaosa nykyisistä yritystuista ei kannusta säästämään energiaa, sähköä tai luonnonvaroja. Ympäristöhaittoja ei ole hinnoiteltu sisään. Ne eivät myöskään edistä innovaatioita.

Myös Honkatukian kokemus yritystuista on, että isoihin ja merkittäviin uudistuksiin ei ole tahtotilaa tarttua.

”Yhdellä edellisistä uudistuskierroksista suurin päätös oli, että muuttoautojen verotuki poistui. Suuruusluokaltaan se oli 14 miljoonaa. Suurempiin ei puututa ollenkaan.”

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto arvioi Vihreälle Langalle, että yritystuet ovat esimerkki Suomessa vallitsevasta valikoivasta talouskurista.

”Talouskuriin vedotaan, kun leikataan perusturvasta ja koulutuksesta. Mutta se on satua kun puhutaan yritystuista tai kun soten kustannussäästöt muuttuvat menoiksi”, Aalto sanoo.

Miten ihmeessä yritystukia saataisiin muokattua, jos likimain kaikki ovat sitä mieltä että muutosta tarvitaan, mutta aina jämähdetään samoihin riitoihin?

Honkatukian mielestä yritystuet olisi saatava hallitusohjelmaan ja niiden tavoitteita ja  tehokkuutta tulisi tarkastella säännöllisesti.

Jos kaikkia tukia tarkasteltaisiin budjettikeskustelujen yhteydessä, niistä myös keskusteltaisiin enemmän. Syntyisi keskustelua myös siitä, ovatko ne uudistavia vai säilyttäviä.

Nythän budjettikeskusteluissa riidellään railakkaasti paljon pienemmistäkin summista ja ilmastonmuutoksen kannalta merkityksettömämmistä asioista. Sen sijaan budjettikehyksen ulkopuolella olevia tukia ei tarkastella yhtä säännöllisesti ja kriittisesti.

Hallitusohjelmaan kirjaamistakin tosin on kokeiltu. Jyrki Kataisen hallitus kirjasi yritystuen leikkaukset ohjelmaansa, mutta silti tukia päädyttiin leikkausten sijaan kasvattamaan.

Työryhmä päätti yritystukien arviointikriteereistä ja arviointineuvoston perustamisesta. Tämä on vihreiden ja ympäristöministeriön Honkatukian mielestä hyvä asia.

”Olennaista tukien arvioinnissa on erottaa aito tutkimustieto eturyhmien lobbareiden lobbauksista. Tällä hetkellä ne sekoittuvat täysin. Suurimmat tuensaajat vertautuvat yliopisto- ja muihin tutkijoihin”, Kari sanoo. 


Karin mielestä on myös selvää, että yritystuet nousevat hallitusneuvotteluihin ensi keväänä. Ne on myös saatava hallitusohjelmaan. Mahalaskusta huolimatta on Karin mielestä tärkeää, että tuista keskustellaan ja ne ymmärretään arvovalinnoiksi, ei taloudelliseksi pakoksi.

yritystuet  Vihreät  eduskunta 

Tweet