Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Terrafame

Valtiollekin kuormasta? Vihreät ehdottaa, että kaivosyhtiöiltä kannettaisiin 40 sentin vero per louhittu malmitonni.Terrafame

Valtiollekin kuormasta? Vihreät ehdottaa, että kaivosyhtiöiltä kannettaisiin 40 sentin vero per louhittu malmitonni.

Vihreät ehdottaa: kaivokset verolle, 40 senttiä per tonni

29.9.2017 12.01

Jenni Leukumaavaara

Vihreät esittää kaivoksille louhintaveroa tänään perjantaina jättämässään talousarvioaloitteessa.

Aloitteen mukaan kaivosyhtiöiltä perittäisiin veroa 40 senttiä jokaista louhittua maa-ainestonnia kohden. Suomessa louhitaan noin 50 miljoonaa tonnia vuodessa, joten verotuottoja kertyisi 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Verokertymä on tarkoitus palauttaa osittain kunnille. Louhintaveron avulla voitaisiin korvata esimerkiksi liikenneväylien rakentamisesta ja lupaprosesseista aiheutuvia kuluja kunnilla ja valtiolle

Louhintaveroaloite on osa vihreiden lähiviikkoina valmistuvaa vaihtoehtobudjettia. Vihreät tekee louhintaveron käyttöönotosta myös lakialoitteen tämän vuoden aikana.


Vihreiden mielestä
on huolestuttavaa, että Suomessa louhitaan köyhiäkin malmivarantoja. Sen vuoksi kaivostoiminnassa tarvitaan paljon rikastusaineita ja louhintamäärät kasvavat suuriksi.

Esimerkiksi Terrafame hakee entiselle Talvivaaran kaivokselle lupaa 18 miljoonan tonnin malminlouhintaan vuosittain.

Pyrkimyksenä on, että vero vähentäisi köyhimpien malmioiden houkuttelevuutta. Käynnissä olevissa kaivoksissa verotus suitsisi louhitun aineksen määrää ja siten kuormittaisi ympäristöä vähemmän.

Vihreiden mukaan vero lisäisi myös mineraalien kierrätystä, koska se pakottaisi yhtiöitä miettimään jatkohyödyntämistä nykyistä enemmän. Esimerkiksi kaivosjätteestä tai -jätevesistä voitaisiin erottaa muun muassa nikkeliä ja fosforia.


Kaivosvero olisi myös muistutus yhtiöille, etteivät ne voi vain lähteä ja jättää ongelmia Suomen valtion maksettavaksi. Ilmeisin esimerkki tästä on entinen Talvivaaran, mutta muitakin, pienemmän mittaluokan esimerkkejä löytyy.

Esimerkiksi Nivalan Hituran kaivoksessa yhtiöltä kerätyt vakuudet eivät ole olleet riittäviä kaivoksen jälkihoidon kattamiseksi.

”Valtio on liian hölläkätisesti antanut liian hölläkätisesti kaivoslupia ulkomaisille kaivosyhtiöille. Nyt tarvitaan realismia valtiolta siihen, kuinka halvalla ja millaisissa raameissa annamme luonnonvaramme käyttöön. Ei se louhintaverolla kokonaan korjaannu, mutta tämä on välttämätön korjausliike oikeaan suuntaan”, vihreiden kansanedustaja Hanna Halmeenpää sanoo.

Vihreiden louhintaverossa ei huomioida sitä, että metallit ja mineraalit sekä eri menetelmät vaativat hyvin erilaisia louhintamääriä. Halmeenpään mukaan verokohtelun pitää olla kaikelle louhinnalle sama.

Louhintavero on ollut käytössä esimerkiksi Australiassa, USA:ssa, Kiinassa ja Puolassa. Halmeenpää arvelee, että louhintaverolle löytyy kannatusta useista puolueista, joskin puolueet ovat sisäisesti erimielisiä kaivosaiheista. Oletettavasti vahvin vastustus tulee keskustasta.


Vihreät esittää
vaihtoehtobudjetissaan viime vuoden tapaan myös kaivosten sähköverokannan palauttamista korkeampaan veroluokkaan.

Hallitus esitti viime vuoden talousarviossaan kaivostoiminnassa ja louhinnassa kulutetun sähkön siirtämistä alennettuun teollisuuden sähköveroluokkaan. Käytännössä kaivokset maksavat pienempää sähkölaskua valtion tuella.

Kaivosten sähköveron alennus kytkeytyy osaksi laajempaa verokeskustelua: kuinka paljon mitäkin pitäisi verottaa. Vihreiden mukaan on kestävämpää verottaa enemmän kulutusta ja haittoja ja vähemmän työtä ja toimeentuloa.

kaivosteollisuus  budjetti  Vihreät 




Viite