Vihreiden mediapankki

Tutkijat: vihreiden kuntavaalitavoitteet kunnianhimoisia - "Ei mahdotonta, jos kaikki menee nappiin"

1.2.2017 23.15

Emmi Skytén

Vihreiden kuntavaalitavoitteet ovat mahdollisia, mutta kunnianhimoisia, arvioivat tutkijat.

Vihreät on asettanut tulevien kuntavaalien tavoitteeksi 14 prosentin kannatuksen ja valtuutettujen määrän lisäämisen puolella 500 valtuutettuu. Viime kuntavaaleissa vuonna 2012 vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia.

"Voisi sanoa, että ne ovat kunnianhimoisia, mutta jos kaikki menee nappiin, niin ei välttämättä mahdottomia. Tavoite on historiallisen kova, mutta periaatteessa ainekset ovat olemassa", sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

Gallupeissa vihreät on pärjännyt tällä eduskuntavaalikaudella hyvin. Edellisessä Ylen gallupissa vihreiden kannatus oli 13,7 prosenttia.

"Kai kaikkien poliittisten ryhmittymien pitää asettaa rima korkealle. Ville Niinistön logiikka käy järkeen: kun gallup-kannatus on nousussa, silloin on ihan järkevää asettaa tavoitteetkin korkealle", sanoo politiikan tutkija ja dosentti Sami Borg Tampereen yliopistosta.

Borg ja Rahkonen kuitenkin huomauttavat, että vihreiden gallup-kannatus ja vaalikannatus eivät aikaisemmin ole aivan kohdanneet, vaan gallupeissa kannatus on ollut suurempaa kuin itse vaaleissa. Se johtuu siitä, että vihreiden kannattajissa on paljon sellaisia, jotka äänestävät keskimääräistä laiskemmin. Esimerkiksi nuoret ovat tällainen ryhmä.

"Vihreät on aika kroonisesti kärsinyt tästä ongelmasta. Se ei ole ehkä enää yhtä paha kuin ennen, mutta kyllä ongelma on edelleen olemassa", Borg sanoo.

Toisaalta vuoden 2015 eduskuntavaalien alla gallup-kannatus ja vaalikannatus olivat melko lähellä toisiaan. Taloustutkimuksen huhtikuussa 2015 Ylelle teettämän gallupin mukaan vihreiden kannatus oli 8,8 prosenttia, kun vaalitulos oli 8,5 prosenttia.

Vihreiden kannatus keskittyy hyvin voimakkaasti suurimpiin kaupunkeihin. Siksi Borg suhtautuu varauksella vihreiden tavoitteeseen kasvattaa valtuutettujen määrää puolella 500 valtuutettuun. Tavoitteen täyttyminen vaatisi kannatuksen kasvattamista merkittävästi kaupunkien ulkopuolella.

"Valtuutettujen lukumäärän lisääminen saattaa olla jopa vaikeampi tavoite kuin prosenttitavoite, jos niitä kahta vertaa toisiinsa. 14 prosenttiakin on kyllä hyvin kunnianhimoinen tavoite."

14 prosentin kannatus tarkoittaisi 5,5 prosentin kannatuksen nousua ääniosuudessa verrattuna viime vaaleihin.

"Näin suuria kannatusnousuja ei ole kovin usein nähty. Joitakin esimerkkejä lähihistoriasta on, että se on mahdollista: perussuomalaisten kannatus nousi 7 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2012."

Vihreiden toiveissa on myös nousta suurimmaksi puolueeksi Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Borgin mielestä tavoite on Helsingissä mahdollinen, mutta Tampereella ja Turussa hyvin epätodennäköinen. Viime vaaleissa ero vihreiden ja kokoomuksen välillä oli 4,6 prosenttiyksikköä Helsingissä, Tampereella 11,3 ja Turussa 10,7 prosenttiyksikköä.

"Helsingissä se on mahdollista. En sano, että se on todennäköistä, mutta sanon, että se on mahdollista", Borg sanoo.

Ehdokasasettelu on paikallisvaaleissa erityisen tärkeää, Rahkonen sanoo.

"Sen olen oppinut kyselytutkimuksia tehdäessä, että kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit ovat mielipidemittaajan näkökulmasta hyvin erilaisia. Kunnallisvaaleissa paikalliset teemat ratkaisevat. Valtakunnallinen kannatus mittaa maanlaajuisen kannatuksen keskiarvoa", Rahkonen sanoo.

Vaikka paikalliset aiheet ovat kunnallisvaaleissa ratkaisevia, maailmanpoliittinen tilanne saattaa silti koitua vihreiden eduksi, Rahkonen povaa. Hän viittaa presidentti Trumpiin ja Euroopan kansallismieliseen liikehdintään.

"Voi olla, että moni vihreiden kannattaja ajattelee, että nyt kannattaa ainakin käydä äänestämässä antaakseen vastalauseen kansallismieliselle populismille", Rahkonen sanoo ja jatkaa:

"Nyt edullisessa asemassa ovat puolueet, jotka ovat vahvasti jotain mieltä maailman menosta. Vihreät on selkeästi kansallismielisyyden vastavoima."

Myös vihreiden asema oppositiossa on Rahkosen mukaan omiaan parantamaan puolueen mahdollisuuksia. Suurin kysymys on, miten saadaan äänestäjät liikkeelle.

"Tavoitteet kunnianhimoisia, mutta eivät utopistisia. Kovalla jalkatyöllä se sitten lopulta ratkaistaan", Rahkonen sanoo.

Tweet