Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Susanna Nordvall
Kodin lämpö. Asuminen ratkaisee ison osan ihmisen ilmastopäästöistä, mutta esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon on vaikea vaikuttaa.
Tutkija: Miten vähentää päästöjä, jos töitä pakotetaan hakemaan kauempaa?
20.2.2018 19.58
80 prosenttia ilmastopäästöistä voidaan johtaa kuluttajaan. Mutta se ei tarkoita, että kuluttaja voisi vaikuttaa niihin kaikkiin. Siksi kulutustutkija Senja Laakso Helsingin yliopistosta vierastaa ajatusta sitä, että kuluttajat ratkaisisivat ilmastonmuutoksen.
”Helsinkiläisenä kerrostaloasujana en voi vaikuttaa sihen, millä asuntoni lämpiää, vaikka asunnon lämmitys on suurin tekijä asumisen hiilijalanjäljessä”, sanoo Laakso.
Helsingin kaukolämpö tuotetaan hiilivoimalla. Politiikka määrittelee myös energian, lihan ja joukkoliikenteen hintaa.
Laakso oli mukana tekemässä Kelan tutkimusta. Se osoitti, että perustuvan varassa elävät ihmiset elävät alle kohtuullisen elintason, mutta silti heidänkin ympäristövaikutuksensa ylittävät kestävän tason.
Nykyihmisten korkean elintason sanotaan olevan vastuussa luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä. Laakson mukaan kyse ei ole vain kysynnästä vaan myös tarjonnasta.
”Ei kukaan halua ostaa uutta jääkaappia viiden vuoden välein, mutta nykyään rikkimennyttä ei pysty korjaamaan tai kannata korjata, kun uuden saa halvemmalla. Uskon, että tilausta olisi kestävämmille puhelimille ja kodinkoneille, mutta se ei ole tuottajien intressi”, hän sanoo.
Hallitus kannustaa kansalaisia puolittamaan ilmastopäästöt. Tavalliselta suomalaiselta odotetaan suurempia ilmastotoimia kun valtiolta, joka on sitoutunut leikkaamaan päästöjä vuoteen 2030 mennessä vain 39 prosenttia.
Laakso pitää kansalaisten vastuuttamista läpikäyvänä trendinä. Se näkyy soteuudistuksen valinnanvapaudessa ja siinä, että aktiivimallissa ihminen on vastuussa omasta työllistymisestään silloinkin kun työtä ei ole tarjolla.
”Työllisyyspolitiikka liittyy ympäristökysymyksiin. Miten vähennät liikkumista ja liikkumisen päästöjä, jos työllisyyspolitiikka pakottaa hakemaan töitä yhä kauempaa?” hän kysyy.
Tutkijan mukaan pitäisi miettiä, miten hyvinvointi voidaan saavuttaa kuluttamalla vähemmän. Yksi keino siihen olisi työajan lyhentäminen.
”Moni haluaa lisää vapaa-aikaa perheen kanssa, mutta samaan aikaan meillä kiky-sopimus. Kansalaiset haluavat lisää vapaa-aikaa, mutta yhteiskunta menee toiseen suuntaan. Länsimaissa työaika on kasvanut.”
Tutkimusten mukaan tasa-arvoisemmat yhteiskunnat tuottavat vähemmän ympäristöhaittoja. Se osoittaa, että sosiaali-, perhe- ja työllisyyspolitiikka vaikuttavat ympäristöön.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo kirjoitti tammikuussa Helsingin Sanomiin, että ilmastonmuutoksen tulee jatkossa ohjata budjettia. Vielä näin ei käy. Laakso muistuttaa, että valtio esimerkiksi tukee avokätisesti energiaintensiivistä teollisuutta. Tuki vesittää ilmastotavotteita.
Muutos kestävään elämään ei ole vain kuluttajavalintojen tai poliitikkojen hallussa. Se vaatii uusia ihanteita.
”Miten pienessä asunnossa asuminen nähtäisiin tiiviinä urbaanina asumisena eikä ahtaasti asumisena?”, Laakso pohtii.
Lisää aiheesta Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa. Puhekupla: pitäisikö kuluttajaa syyllistää enemmän vai vähemmän.
ilmastonmuutos aktiivimalli senja laakso kulutustutkija Puhekupla
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
