pimiö lounge

Turussa ja Lahdessa valtuuston vetäjä ensi kertaa nainen - Kouvolassa lasikatto vielä ehjä

3.10.2017 10.29

Jenni Leukumaavaara

Suomen kymmenen suurimman kaupungin valtuustossa on tällä valtuustokaudella kuusi naispuheenjohtajaa. Naisia puheenjohtajina on Turussa, Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Näistä Turku ja Lahti tekivät tänä vuonna historiaa nostamalla valtuustojen johtoon ensimmäistä kertaa naisen. Turussa tehtävään valittiin vihreiden Elina Rantanen ja Lahdessa kokoomuksen Milla Bruneau.

Kouvolassa nainen ei ole päässyt valtuuston johtoon vielä koskaan.

Kuntaliiton selvityksen mukaan naispuheenjohtajien määrä on valtakunnallisesti noussut jatkuvasti vuodesta 1993 lähtien, jolloin 16 prosenttia oli naisia. Nyt määrä nousi 39 prosenttiin.

Tämän vaalikauden alussa naispuheenjohtajien osuus on saavuttanut valtuustoon valittujen naisvaltuutettujen osuuden.

Turussa mullistui valta myös sikäli, että ensimmäistä kertaa valtuuston puheenjohtajuus kuuluu vihreille, joka kasvoi Turun toiseksi suurimmaksi puolueeksi ohi sdp:n.

Elina Rantasen mukaan oli selvää, että tehtävään valitaan nainen.

”Kyllä tässä lasikatto haluttiin rikkoa. Ei sukupuoli ole tärkein asia eikä vaikuta kykyyn hoitaa tehtävää, mutta onhan se kummallista, että vasta nyt ollaan tässä tilanteessa.”

Turussa on ollut kaupunginvaltuusto 142 vuotta.

Rantanen huomauttaa, että päteviä naisia on ollut historiassa jo paljon tätä aiemmin.

Turussa valtuusto muuttui kuntavaalien myötä tasa-arvoisemmaksi sikälikin, että sukupuolijakauma on lähes tasan: valtuustossa on 33 naista ja 34 miestä.

Suurimmissa kaupungeissa on ollut melko paljon vaihtelua puheenjohtajien sukupuolten tasa-arvossa. Vihreä Lanka selvitti vain varsinaisten puheenjohtajien tilanteen. Varapuheenjohtajia ei huomioitu. 

Esimerkiksi Helsingissä ensimmäinen valtuustoa vetänyt nainen oli Arja Alho vuosina 1993-1994, ja sen jälkeen tehtävässä ovat toimineet vihreistä Minerva Krohn ja Mari Puoskari sekä demareista Rakel Hiltunen. Nyt puheenjohtajana on vihreiden Tuuli Kousa.

Espoossa on ollut vahva naisedustus. Vuodesta 1985 lähtien valtuuston puheenjohtajana on toiminut kuusi naista, osa useampaan kertaan. Tosin 2000-luvulle tultaessa naispuheenjohtajuudet ovat harventuneet ja 2010-luvulla ainoa varsinainen naispuheenjohtaja on ollut sdp:n Maria Guzenina.

Myös Tampereella naiset ovat olleet vahvasti edustettuina puheenjohtajan paikalla. 2000-luvulla on ollut vain yksi miespuheenjohtaja.

Jyväskylässä on ollut yhteensä kolme naispuheenjohtajaa vuodesta 1997 lähtien. Nykyisessä valtuustossa kaikki kolme puheenjohtajaa ovat naisia.

Oulussa on ollut vuodesta 2009 lähtien kaksi naista puheenjohtajana.

Kuopiossa merkille pantavaa on, että valtuustoon johtoon nousi jo 1970-luvulla nainen, kansanedustajanakin toiminut Edit Terästö (sdp). 2000-luvulla Kuopion valtuustoa on johtanut useammin nainen kuin mies.

Tasa-arvon kannalta murheellisena esimerkkinä on Kouvola, jossa ei ole ollut yhtään naista valtuuston varsinaisena puheenjohtajana.

Kovin hyvin ei pärjää myöskään Vantaa, jossa puheenjohtajana on naisista toiminut vain kokoomuksen Kaarina Dromberg, joka tosin veti valtuustoa useita vuosia (1995-2002).

turun kaupunginvaltuusto  kuntavaalit  Vihreät  tasa-arvo 

Tweet