Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Laitoselämää. Kuten vastaanottokeskuksiin, myös palautuskeskuksiin voi päätyä asukkaita pitkiksi ajoiksi. Kuvassa Heikinharjun vastaanottokeskus Oulussa.
Tuhannet voivat jäädä asumaan palautuskeskuksiin
4.12.2015 19.34
Sisäasianministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg myöntää palautuskeskusten perustamisen liittyvän mahdollisuuteen, että suuria määriä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä ei voida pakkokäännyttää esimerkiksi Irakiin.
Kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille avattavista palautuskeskuksista voi tulla pitkäaikaisia leirejä niille turvapaikanhakijoille, joita ei voida käännyttää, ja jotka eivät lähde vapaaehtoisesti. On epäselvää, millaisia oikeuksia heillä olisi. Heidän määräänsä ei osata arvioida
Torstaina uutisoitiin, että Suomeen aletaan perustaa niin sanottuja palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Mtv-uutiset kertoi perjantaina, että toistaiseksi suunnitellaan avattavan yksi palautuskeskus, joka sijaitsisi Etelä-Suomessa.
Tänä vuonna saapuneista yli 30 000 turvapaikanhakijasta vain noin kolmasosan arvioidaan saavan myönteisen päätöksen.
Nykyään jotkut kielteisen päätöksen saaneet henkilöt suljetaan vankilanomaisiin säilöönottokeskuksiin odottamaan käännytystä. Palautuskeskukset taas olisivat avoimia, mutta niihin siirretyillä ihmisillä olisi ilmoittautumisvelvollisuus, jolla varmistettaisiin, että ihmiset eivät päädy elämään ilman papereita Suomessa tai muualla Euroopassa.
On vielä epäselvää, miten usein asukkaiden pitäisi ilmoittautua, mutta Nergin mukaan kyse saattaa olla jopa päivittäisestä ilmoittautumisvaatimuksesta.
”Tämä on nyt työn alla, tarkoitus on saada esitys tiistaina ulos.”
On todennäköistä, että suuria määriä kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita jää Suomeen. Esimerkiksi Irak ei tällä hetkellä ota vastaan pakkokäännytettäviä. Suomi neuvottelee parhaillaan palautussopimusta Irakin kanssa, mutta sellaisen solmiminenkaan ei välttämättä johtaisi pakkopalauttamisten hyväksymiseen. Ruotsilla on palautussopimus, mutta sieltä on käännytetty viime vuosien aikana kolme henkeä Irakiin. Luku on tämän vuoden huhtikuulta.
”Neuvottelu palautussopimuksesta on tosi hyvin liikkellä. Emme silti usko, että kaikkia pystytään palauttamaan”, Nerg myöntää.
Palautuskeskuksissa ihmisiä kannustettaisiin palaamaan vapaaehtoisesti. Vapaaehtoiseen paluuseen on mahdollista saada taloudellista tukea maahanmuuttovirastolta ja kansainväliseltä siirtolaisjärjestö IOM:ltä. Siihen suostuvan paluuprosessi kestää paperien täyttämisestä paluuseen joitakin viikkoja tai kuukausia.
Niille, jotka eivät uskalla tai tahdo palata ja joita ei voi pakolla käännyttää, palautuskeskukset voivat muodostua pitkäaikaisiksi asuinsijoiksi. Nerg ei lähde arvioimaan, kuinka paljon tällaisia ihmisiä saattaa olla. Heille myönnettäisiin Nergin mukaan tilapäiset oleskeluluvat.
Tähän asti käytäntö on ollut, että tällaisille henkilöille on myönetty tilapäinen oleskelulupa, eli niin sanottu B-lupa vuodeksi kerrallaan. Kahden vuoden jälkeen lupa on muuttunut pysyväksi, jos henkilöä ei edelleenkään ole voinut pakkokäännyttää. Viime talvena kiristetyn lainsäädännön mukaan tällaista tilapäistä lupaa ei myönnetä, jos ihminen ei suostu palaamaan vapaaehtoisesti.
”Teemme kaikkemme, ettei näitä lupia pitäisi antaa, ja teemme jatkuvaa arviointia siitä, koska myönnetty lupa voidaan ottaa ihmiseltä pois. Ihmisten pitää olla tietoisia, että jos he ovat saaneet kielteisen päätöksen, tähän yhteiskuntaan jääminen ei ole heidän tiensä.”
Kotouttamistoimien, kuten kielenopetuksen piirin nämä ihmiset eivät pääsisi. Sitä ei ole vielä mietitty, olisiko heillä oikeus tehdä esimerkiksi töitä. Nergin mukaan lapsilla olisi kuitenkin oikeus koulunkäyntiin.
”Heillekin pitää suoda ihmisarvoisen elämän mahdollisuus.”
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
