Sammeli Heikkinen

Talvivaaran kunto oli tuskin yllätys valtiolle

27.2.2015 16.20

Sammeli Heikkinen

Talvivaaran konkurssikaivoksen kunto tuskin tuli suurena yllätyksenä valtiolle, kun pesä joutui julkisselvitykseen joulukuun alussa.

Vihreä Lanka kysyi asiasta kolmelta keskeiseltä virkamieheltä. Heidän kertomansa perusteella esimerkiksi kemikaalivarastojen vähäisyys ja osin myös huoltojen väliin jättäminen tiedettiin jo, kun julkisselvitykseen jouduttiin. Kalvopuhdistamon huollon pituus näyttää tosin tulleen yllätyksenä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoi keskiviikkona järjestämässään tiedotustilaisuudessa, että konkurssipesän hoito on maksanut odotettua enemmän. Pääsyy siihen on ministerin mukaan kaivoksen yllättävän huono kunto. Talvivaara oli "rempallaan".

Kainuun ely-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen taas kuvasi samassa tilaisuudessa Talvivaaran tilaa ennen konkurssia nelimoottoriseksi koneeksi, jonka moottoreista kolme on epäkunnossa. Julkisselvittäjä Jari Salminen oli Pääkkösen mielestä tarttunut tämän syöksykierteeseen joutuneen koneen ohjaimiin ja onnistunut sen oikaisemaan.

"Kaikki jätettiin rempalleen. Ympäristövastuullisuus ei näyttänyt olevan yrityssaneerausmenettelyssä ollenkaan ykkösasia, kuten sen piti olla", Pääkkönen sanoi.

Myös Vihreä Lanka uutisoi kaivoksen yllättävän heikosta tilanteesta tiedostustilaisuuden perusteella.

Konkurssiin menneen Talvivaara Sotkamon vielä velkasaneerauksessa pinnistelevän emoyhtiön Talvivaaran kaivososakeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä hermostui puheista. 

"Se, ettei valtiolla olisi ollut tilanne tiedossa, on täysin valehtelua", Perä sanoi Talouselämä-lehden haastattelussa torstaina.

Kainuun ely-keskuksen ympäristöturvallisuuden yksikön päällikkö Sari Myllyoja sanoo Vihreälle Langalle, että valvojat tunsivat kaivoksen tilanteen, eikä merkittävää yllätystä tullut eteen, kun kaivos joutui ensin velkasaneerauksesta konkurssiin ja pian sen jälkeen valtion vastuulle julkisselvitykseen.

"Kaivoksen tilanne ei tullut yllätyksenä valvontaviranomaisille. Kyllähän siellä valvontakäynneillä käytiin koko ajan."

Ely-keskuksen joulukuun puolivälissä laatiman koosteen mukaan Talvivaarassa oli siihen mennessä käyty viime vuonna 75:llä tarkastuskäynnillä. Vesien käsittelystä ja kalvopuhdistamon toiminnasta oli annettu hallintopakkopäätös maaliskuussa 2014.

Niissä ely-keskus velvoitti Talvivaaran seuraamaan jätevesien neutraloituun käytettävän kalkin määrää varastoissa ja raportoimaan viikottain siitä, sekä tulevista kalkkitoimituksista. Samassa raportissa yhtiö velvoitettiin kertomaan, kuinka moni kalvopuhdistamon kolmesta linjasta oli käytössä.

"Emme tietenkään puutu huoltoon, meille riittää että vaikka puhdistamo toimii. Kyllä me tarkastuskäynneillämme halusimme aina varmistaa, mikä on puhdistamon tilanne", Myllyoja sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön Talvivaara-toimiston vetäjä Mika Lautanala kertoo myös, ettei Talvivaaran kaivoksen tilanteessa ollut mitään suuresti yllättävää siinä vaiheessa, kun konkurssipesä päätyi valtiolle joulukuun alussa.

"No, voi sanoa, että tiesimme kaivoksen tilan aika hyvin jo ennen konkurssia. Esimerkiksi sen, että metallitehtaalle piti tehdä keväällä vuosihuolto, joka oli jätetty väliin. Tiesimme siis sillä tarkkuustasolla, että joitain huoltotoimenpiteitä oli jätetty väliin."

Oli myös tiedossa, että konkurssin jälkeen kaivoksen varastot olivat menneet käytännössä tyhjiin.

"Rempallaan on ehkä vähän väärä sana. Ei kaivos ollut mitenkään ränsistynyt. Yhtiö pyöritti kaivosta hyvin pienillä resursseilla, kädestä suuhun. Sen jälkeen, kun julkisselvitys alkoi, on kasvatettu varastoja isommiksi."

Ainoa selvästi yllättävä kaivokseen liittyvä asia on Lautanalan mukaan ollut se, miten pitkään kaivoksen kalvopuhdistamoita on jouduttu huoltamaan. Niiden huolto alkoi lokakuussa 2014.

"Kuukausikaupalla on niitä korjattu."

Konkurssipesän tammikuun lopulla ely-keskukselle antaman selvityksen mukaan kalvopuhdistamon huoltoseisokki oli kestänyt lokakuun puolivälistä siihen saakka. Sari Myllyojan mukaan puhdistamo on nyt ainakin osittain käytössä, vaikka huoltamista jatketaankin vielä.

Pesän luvituksesta vastaavan Pohjois-Suomen aluehallintokeskuksen ympäristöneuvoksen Sami Koivulan mukaan kalvopuhdistamon huollossa on huomattu, ettei Talvivaara ollut syystä tai toisesta tehnyt puhdistamon suodattimiin huoltoluukkuja, mikä on vaikeuttanut huoltamista.

Koivulakin kertoo, ettei Talvivaaran konkurssipesän vesienjohtamista ja pesän havittelemaa purkuputkea koskevissa asiakirjoissa ole tullut tietoa kaivoksen yllättävän huonosta kunnosta. Tosin hakemus ei varsinaisesti koskekaan esimerkiksi metallitehtaan toimintaa.

"Lähtöolettamana itselläni on ollut, että kun kitkutetaan vähillä rahoilla, niin pyritään saamaan säästöjä esimerkiksi huoltoja vähentämällä. Sellainen on varmaan tavallista kaikessa konkurssia lähestyvässä toiminnassa."

Vihreä Lanka kysyi myös konkurssipesästä, missä vaiheessa kaivoksen odotettua huonompi kunto havaittiin ja miten siitä tiedotettiin viranomaisille, siis elylle, aville ja temille.

"Juuri niitä asioita aletaan selvittää heti konkurssin alettua. Näin laajassa konkurssipesässä asioiden selvittämiseen menee aikaa. Konkurssipesä tekee edelleen jatkuvasti selvitystyötä ja tiedottaa havainnoistaan eri tavoin sekä kaivostoimintaa valvoville viranomaisille että konkurssipesän julkisselvitystä valvoville viranomaisille", pesän edustaja vastasi sähköpostitse.

Konkurssipesä ei kuvannut kaivoksen odotettua huonompaa kuntoa – kalvopuhdistamon huoltoa lukuunottamatta – syyksi vesiongelmille esimerkiksi aiemmin mainitussa ely-keskukselle annetussa selvityksessä. Yllättävästä huonokuntoisuudesta ei puhuta siis avin Koivulan mukaan myöskään lupaviranomaisille toimitetuissa papereissa.

Pekka Perä epäili Talouselämässä, että antamalla kuvan ennalta-arvaamattomista ongelmista valtio hakee oikeutusta käsitellyn jäteveden poikkeusjuoksutuksille ja konkurssipesästä aiheutuville kuluille.

kaivosteollisuus  Talvivaara 

Tweet