Allover press

Susilla verinen talvi edessä: lupia lisää, vaikkei valikoiva metsästys onnistunut

17.12.2015 14.33

Sammeli Heikkinen

Susia saa Suomessa ampua tänä talvena enemmän kuin aikoihin. Maa- ja metsätalousministeriö päätti maanantaina, että niin sanotussa kannanhoidollisessa metsästyksessä saa tänä talvena tappaa 46 sutta.

Ministeriö tuplasi lupamäärän viime vuodesta siitä huolimatta, että viimetalvisen metsästyksen saalis näyttää  sattumanvaraiselta eikä suinkaan valikoidulta. Kannanhoidollisen metsästyksen on kuitenkin puheiden mukaan pitänyt olla valikoivaa. 

Kannanhoidollisia lupia myönnettiin viime talveksi kaikkiaan 24. Osaa ei kuitenkaan voitu käyttää luonnonsuojelupiirien tekemien valitusten vuoksi. Luvilla ammuttiin 17 sutta helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa.

Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessorin Ilpo Kojolan arvion mukaan saaliiksi joutuneiden susien ikäjakauma näyttää melko lailla samalta kuin koko kannan. Tämä viittaa siihen, että saalis on valikoitunut sattumanvaraisesti.

Kannanhoidollisen metsästyksen oli ja on tarkoitus olla valikoivaa: ammutaan susia niin suurista laumoista, ettei niiden elinkelpoisuus vaarannu ja tapetaan nuoria yksilöitä, eikä varsinkaan alfasusia.

”Valikoivuus on vaikea tavoite. Metsästäjien suunnasta kuului jo vuosi sitten, että tavoitetta on vaikea saavuttaa. Viime talven susisaaliissa ei ole merkkejä valikoivuudesta”, Kojola sanoo.

Ammutuista susista kuusi oli aikuisia. Yksi oli varmasti alfayksilö ja kaksi mahdollisesti. Suomalainen susilauma on yleensä perhe, jossa on lisääntyvä susipari – alfayksilöt – ja niiden pentuja. Jos toinen alfaeläimistä kuolee, lauma yleensä hajoaa.

Kojola vetää nuoren suden rajan eläimeen, joka ei vielä lisäänny. Tällaisia ovat perhelauman alle vuoden ikäiset pennut ja enimmäkseen myös alle kaksivuotiaat eläimet, jotka saattavat olla laumassa tai etsimässä omaa reviiriään.

Viime talven kannanhoidollisessa metsästyksessä tapettiin kuuden aikuisen lisäksi kuusi alle vuoden ikäistä pentua ja viisi vuoden täyttänyttä nuorta sutta. Kojolan mukaan jo sudenpentukin on metsästyskauden aikana ehtinyt kasvaa jopa aikuisen suden kokoiseksi.

”Pentuja ja nuoria susia on tavattoman haastavaa erottaa aikuisista käytännön metsästystilanteessa.”

Aiempaa höllemmän metsästyksen taustalla on maa- ja metsätalousministeriön viime vuonna tekemä suuri petopolitiikkamuutos, jossa suurpetokantojen tavoitekoossa lähtökohdaksi otettiin ”sosiaalisesti hyväksyttävä” kanta.

Suden kohdalla tämä tarkoitti sitä, että susien tappaminen niin sanotuin kannanhoidollisin perustein päätettiin hyväksyä Suomessa kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Vuoden 2007 jälkeen susia oli saanut ampua vain vahinkoperusteisella poikkeusluvalla.

Tutkijoiden laskelmien mukaan susia on myös salametsästetty laajalti viime vuosina, minkä vuoksi kanta on pysynyt pienenä. Poronhoitoalueella poikkeuslupia on myönnetty viime vuoden aikana käytännössä vähintään sen verran kuin susia on alueella arvioitu olevan.

Uuden petopolitiikan tavoitteena on suojella riittävä petokanta sallimalla osan tappaminen luvanvaraisesti. Ministeriön näkemyksen mukaan petoreviireiden lähellä asuvien ihmisten arvostus petoja kohtaan kasvaa näin ja salametsästys vähenee.

Kojolan mukaan kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta salametsästyksen määrään tai edes susikantaan on toistaiseksi ennenaikaista arvioida.

”Kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi tulee kaikki muu kuolleisuus: mahdolliset poliisin myöntämät poikkeusluvat, liikennekuolemat, luvaton poistuma eli salametsästys. Kannanhoidollinen metsästys pitää peilata osana tätä kokonaisuutta.”

Kannanhoidollinen sudenmetsästys on aluksi kahden talven kokeilu. Vielä viime talvena lupia myönnettiin yleensä yksi susilauman reviiriä kohti. Nyt lupia voidaan ministeriön mukaan myöntää myös useampia yhtä reviiriä kohti, jos ”lauman koko on suuri”.

Maa- ja metsätalousministeriö päätti vielä loppuvaiheessa nostaa susien tappokiintiötä seitsemällä luvalla. Tätä ministeriö perustelee Luken joulukuun alussa tekemällä toisella susikannan väliarviolla. Sen mukaan Suomessa elää 34–38 susilaumaa, joista kahdeksan osittain Venäjällä.

Ministeriön mukaan tämän voi tulkita niin, että Suomen susikanta on pysynyt ennallaan viime talvesta tai kasvanut hieman. Luken mukaan väliarvion tekemistä on kuitenkin ”haitannut suuresti” lumenpuute. Tutkimuslaitoksen arvion alussa korostetaankin, että lumettoman maan aikana tehty arviointi sisältää ”huomattavan määrän epävarmuustekijöitä”.

Susien yksilömäärän sisältävä tarkempi kanta-arvio tulee luultavasti helmikuussa. Talven sudenmetsästyksen jälkeen.

Tweet