Vantaan Energia

Suomi polttaa jätteensä – EU käskee kierrättää

8.12.2015 15.42

Riikka Suominen

Euroopan komissio esitteli viime viikolla suunnitelmansa siitä, miten Eurooppa seuraavan parinkymmenen vuoden aikana siirtyy kiertotalouteen.

Kiertotaloudessa kaiken raaka-aineen pitäisi olla uudelleen käytettävissä. Vaikka komission suunnitelmaa on jo moitittu kunnianhimottomaksi, Suomelle se on vaativa. Suomi on nimittäin viime vuodet keskittynyt polttamaan jätteensä energiaksi, ei kierrättämään niitä.

Euroopan komissio veti viime joulukuussa yllättäen pois kiertotalousluonnoksensa ja lupasi tehdä siitä vielä entistä kunnianhimoisemman.

Siitä, onko nyt esitelty suunnitelma kunnianhimoisempi, ollaan monta mieltä.

Europarlamentin vihreät ja osa edistyksellisistä yrityksistä pettyivät, koska kierrätystavoitteita oli laskettu.

Nyt yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 65 prosenttia vuonna 2030. Luonnoksessa tavoite oli vielä 70 prosenttia. Samoin pakkausjätteen kierrätystavoite on 75 prosenttia vuonna 2030 aiemman 80 prosentin sijaan.

Kuntia uudet tavoitteet miellyttävät.

”Kierrätystavoitteet ovat edelleen tosi kovat. Se teettää työtä kaikille toimijoille”, sanoo erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Viime vuonna yhdyskuntajätteen kierrätysprosentti oli Suomessa 33. Osuus ei ole kasvanut viime vuosina lainkaan, ja nyt EU velvoittaa Suomea tuplaamaan sen viidessätoista vuodessa.

”Suomella on pitkä matka tavoitteeseen ja se vaatii ison muutoksen”, sanoo ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Riittääkö muutokseen motivaatiota?

Suomalaisten kotien ja kivijalkakauppojen jätteistä vastaavat kunnat. Usein ne ovat ulkoistaneet homman kuntayhtymille. Kunta siis omistaa jätteemme.

Kiertotaloudelle pulma on, että nykyään yhä useampi kunta omistaa myös osuuden jätteenpolttolaitoksesta.

Sen jälkeen kun kaatopaikat todettiin vanhentuneeksi ja ympäristölle haitalliseksi tavaksi varastoida jätettä, on Suomessa satsattu jätteenpolttoon. Jo puolet Suomen yhdyskuntajätteestä palaa taivaan tuuliin. Esimerkiksi Uudellamaalla jätteet poltetaan Vantaan 300 miljoonaa euroa maksaneessa jättilaitoksessa.

Kunnalle polttaminen on helppoa ja halpaa. Samalla jätteistä saadaan lämpöä ja energiaa.

”Polttokapasiteettia on niin paljon, että se vaikeuttaa jo nykyistä yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteen saavuttamista”, kritisoi Suomen luonnonsuojeluliiton Pertti Sundqvist.

Jatkossa EU sallii vain kierrätyskelvottoman jätteen polton.

Sundqvistin mukaan esimerkiksi markettien käyttämät muovit olisi jo nyt helppo kierrättää, mutta ne ovat polttolaitoksille hyvää polttoainetta ja kauppa antaa jätteet sinne, minne ne halvimmalla saa.

”Olemme kuulleet huhuja, että polttolaitokset jopa maksaisivat jätteestä”, Sundqvist sanoo.

Kun jätteet poltetaan, hassataan samalla mahdollisuus kierrättää arvokas raaka-aine. Muovista saisi helposti uutta muovia ja biojäte pitäisi mädättää, eikä polttaa. Teollisuuden jätteet, joita niitäkin poltetaan nykyään, pitäisi saada kierrätysraaka-aineiksi.

Suomeen valmistuu lähivuosina useita yhteensä satoja miljoonia maksavia jätteenpolttolaitoksia. Riittääkö niihin poltettavaa? Onko satsattu väärään tekniikkaan ja estääkö se kiertotalouden etenemisen?

Ympäristökeskuksen Myllymaan mukaan sääntelyllä voidaan tarvittaessa rajoittaa jätteenpolttoa, mikäli sitä pidetään materiaalimarkkinoiden esteenä.

”Jätehuolto kehittyy niin nopeasti, että kaikki nykyratkaisut ovat väliaikaisia”, hän sanoo.

Kiertotalous kiertää vielä hyvän tovin EU:n päätösmyllyssä. Seuraavaksi komission esityksestä keskustelevat europarlamentti ja ministerineuvosto. Komissiossa on valmistauduttu siihen, että paikallisesti kierrätystavoitteet kohtaavat kovaakin vastustusta. Jätteenpolttoon on pantu rahaa muissakin EU-maissa.

Kiertotalous tarkoittaa, että jatkossa käyttämämme tavarat ovat kestäviä, niitä pystyy korjaamaan ja päivittämään. Kun tavara on käytetty loppuun, voidaan se purkaa osiin ja osat kierrättää.

Jos raaka-aineet kiertäisivät Euroopassa nykyistä paremmin, syntyisi siitä jopa miljoonia työpaikkoja ja raaka-aineisiin muihin maanosiin valuva raha jäisi tänne. Samalla säästyy reilusti luonnonvaroja ja kasvihuonepäästöt vähenevät.

Päätös kiertotaloudesta tulee aikaisintaan ensi vuonna.

kiertotalous 

Tweet