Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Marcel Oosterwijk/Flickr (CC-BY)
poks? Eläkevarat ovat vaarassa, jos hiilikupla puhkeaa ja eläkeyhtiöillä on omistusosuuksia fossiilisiin energianlähteitä hyödyntävissä yhtiöissä.
Suomalaiset eläkerahastot hellittävät otettaan fossiilista vähitellen – ruotsalaiset rahastot vielä edellä
8.12.2016 10.22
Suomalaiset eläkerahastot seuraavat hiilikuplan aiheuttamaa riskiä hieman aiempaa tarkemmin. Suursijoittajien ilmastoriskin hallintaa vertailevassa listauksessa ruotsalaiset eläkerahastot sijoittuvat kuitenkin paljon Suomea paremmin.
Hiilikuplalla tarkoitetaan öljy-, kaasu-, ja hiilivaroja omistavien yhtiöiden osakkeiden hintakuplaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää, että neljä viidesosaa fossiilisesta energiasta jätetään käyttämättä, mikä romahduttaa fossiilienergiaan perustuvien omistusten arvoa. Vuonna 2014 tehdyn selvityksen mukaan 3,5 prosenttia julkisen sektorin eläkevaroista on vaarassa sulaa, jos hiilikupla puhkeaa.
Vihreä Lanka kysyi neljältä suomalaiselta eläkevakuutusyhtiöltä niiden varautumista hiilikuplariskiin. Edellisen kerran asiaa kysyttiin asiaa keväällä 2015, jolloin varautuminen oli vielä vähäistä.
Nyt eläkevakuutusyhtiöt kertovat kyselyssä tehneensä aiempaa kattavampia arvioita hiilikuplan riskeistä sijoituksiinsa ja ottaneensa käyttöön tarkempia kriteerejä sijoitusten valinnassa. Kansainvälisessä suursijoittajien ilmastoriskin hallintaa seuraavassa listauksessa suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt pärjäävät kuitenkin ruotsalaisia yhtiöitä paljon heikommin.
Eläkevakuutusyhtiöt Varma ja Ilmarinen kertovat tehneensä viime vuonna kattavia selvityksiä sijoitustensa hiilikuplariskistä.
Arvioinnin jälkeen Ilmarinen myi omistuksensa muutamasta yrityksestä, joiden liiketoiminta perustui
esimerkiksi kivihiilellä tuotettuun sähköön.
"Näiden omistusten myynti pienensi hiilijalanjälkeämme”, sanoo Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau.
Hän sanoo, ettei Ilmarinen sijoita yhtiöihin, joiden liikevaihdosta tai sähköntuotannosta yli 30 prosenttia perustuu kivihiileen.
Myös Varma päätti hiilikuplariskin arvioimisen jälkeen olla sijoittamatta sähköyhtiöihin, joiden energiantuotannosta yli kolmannes
on kivihiilestä.
”Selvitimme myös, mitkä niistä yrityksistä, joita omistamme, käyttävät fossiilista energiaa, ja mikä olisi omistustemme arvonlasku, jos neljä viidesosaa hiilivarannoista jäisi käyttämättä”, sanoo Varman vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Pirta Wentzel.
Wentzel sanoo, että selvityksen perusteella fossiilista energiaa käyttävien yritysten osuus Varman kaikista omistuksista on hyvin pieni. Seuraavan kerran Varma arvioi sijoitustensa hiilikuplariskiä vuodenvaihteen jälkeen.
Myös eläkevakuutusyhtiö Elo kiinnittää aiempaa tarkempaa huomiota sijoitustensa päästöihin.
"Viime vuonna tekemämme hiilijalanjäljen laskenta oli tavanomaista laskentaa laajempi, sillä teimme sen niin suorista osakesijoituksista, yrityslainasijoituksista kuin kiinteistösijoituksista", kirjoittaa Elon vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Kirsi Keskitalo sähköpostissa.
Vuonna 2016 Elo on syventänyt hiiliriskin arviointia muun muassa arvioimalla aiempaa tarkemmin yhtiökohtaisen hiiliriskin tasoa ja tutkimalla, millaisia vaikutuksia päästöjen hinnoittelun merkittävällä nousulla olisi eurooppalaisten pörssiyritysten kannattavuuteen.
Valtion eläkerahasto päätti alkaa seurata suorien sijoitustensa hiilipäästöjä vasta viime kesän yhtiökokouksessaan.
"Pyrimme alentamaan niitä", sanoo lakiasianjohtaja Tiina Tarma lyhyesti.
Kyselyyn vastanneet eläkeyhtiöt käyttävät niin erilaisia kriteerejä, mittaristoja ja laskentatapoja, että suoraa vertailua hiilikuplariskiin varautumisesta on vaikea tehdä.
Jotain osviittaa antaa australialaisen ilmastoinstituutti AODP:n Global Climate Index. Se listaa maailman 500 suurinta sijoittajaa sen perusteella, miten ne suhtautuvat ilmastoriskin hallintaan. Listauksessa otetaan huomioon muun muassa, investoiko yhtiö vähähiilisiin sijoituksiin ja mittaako yhtiö omistustensa tuottamia päästöjä.
Tänä vuonna kaikki listalle yltäneet ruotsalaiset rahastot sijoittuivat suomalaisia rahastoja korkeammalle, ja kaksi sijoittui kärkikymmenikköön.
Suomalaisista eläkevakuutusyhtiöistä parhaiten sijoittui Elo, sijalle 78. Elo oli ainoana suomalaisena luokassa CC eli maailmanlaajuisesti parhaassa viidenneksessä.
Seuraavana oli Valtion eläkerahasto sijalla 123. Varma ja Ilmarinen jakoivat sijan 223. Kaikki kolme olivat toiseksi huonoimmassa D-luokassa. Valtion eläkerahasto oli tosin kivunnut edellisen vuoden listauksesta peräti 123 paikkaa ylöspäin.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
