freeimages.com

"Sitoutuminen muuttuu vähättelyksi" – Turvakodeille ei luvassa lisää rahaa

25.8.2015 8.57

Annakaisa Suni

Lähisuhdeväkivallan uhrien turvakodit eivät, vaalilupauksista poiketen, ole saamassa lisää rahaa ensi vuonna.

Valtiovarainministeriön vuoden 2016 budjettiehdotuksessa turvakodeille on varattu 11,55 miljoonaa euroa. Summa on sama kuin vuoden 2015 budjetissa ja lisäbudjetissa yhteensä.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, joka tuli voimaan Suomessa elokuun alussa, edellyttää turvakotipaikkojen lisäämistä ja matalan kynnyksen palveluiden luomista perheväkivallan uhreille. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaati ennen eduskuntavaaleja, että turvakotipaikkoja pitää lisätä nykyisestä noin 120:sta Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti 500:aan. Helsingissä yli sata perheväkivallan uhria jäi viime vuonna ilman turvakotipaikkaa tilanpuutteen vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat aiemmin tänä vuonna.

Kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset sitoutuivatkin ennen vaaleja hankkimaan rahat Istanbulin sopimuksen vaatimusten täyttämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvion mukaan toimenpiteille on varattava vähintään 40 miljoonaa euroa.

"On toistuva kuvio, että julkisuudessa kauhistellaan naisiin kohdistuvan väkivallan laajuutta ja esitetään vahvasti sitoutunutta. Kun mennään budjettiriiheen, sitoutuminen muuttuu vähättelyksi", sanoo Pia Puu Oksanen Amnestylta.

Hän toivoo, että valtiovarainministeriön ehdotus muuttuisi vielä hallituksen syyskuun budjettiriihessä. Oksasen mukaan turvakodit toimivat jo nyt resurssiensa äärirajoilla.

THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds ei kuitenkaan usko, että Suomessa tarvitaan 500 turvakotipaikkaa. Turvakodit siirtyivät kunnilta valtion vastuulle tämän vuoden alusta. Ewaldsin mukaan turvakotien käyttöastetta aletaan nyt tarkkailla valtakunnallisesti, ja lukuja voidaan saada ensi vuonna.

"500 paikkaa perustuu Euroopan neuvoston yleiseurooppalaiseen suositukseen. Meillä naisten asema on kuitenkin ihan eri kuin monissa maissa. Naisilla on omaisuutta ja he voivat hankkia oman asunnon, mikä ei ole mahdollista monessakaan muussa maassa", Ewalds sanoo.

Amnestyn Pia Puu Oksanen kritisoi THL:n laskutapaa. Hänen mukaansa tarvetta on vaikea arvioida, koska turvakoteja ei ole koko maassa. Väkivallan uhri ei voi lähteä pakoon satojen kilometrien päähän, jos samalla pitäisi käydä töissä ja lasten pitäisi päästä kouluun.

"Sitä myötä kun valmiutta on, käyttäjät myös löytävät palvelut. Eihän palokuntienkaan tiheyttä pidä arvioida sen mukaan, missä on ollut tulipaloja."

Oksasen mukana naisiin kohdistuva väkivalta ymmärretään Suomessa ylipäänsä liian kapeasti. Turvakotien rinnalle tarvitaan avopalveluita.

THL selvittää parhaillaan Auttavan puhelimen perustamista perheväkivallan uhreille, kertoo Helena Ewalds. Selvitys on tulossa myös sitä, miten seksuaalista väkivaltaa kokeneille tarjotaan palveluja eri sairaanhoitopiireissä.

Ewaldsin mukaan moni asia on menossa eteenpäin ja kunnissa on innostusta kehittää väkivallan uhrien palveluita, vaikka rahoitusta ei olisikaan.

Tweet