Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
freeimages.com
navetoille rahaa. Vaikka biotalous määritellään luonnonvarojen kestäväksi hyödyntämiseksi, ei maatilojen 90 miljoonan tukeen ole tulossa erityisiä kriteereitä ympäristöystävällisyyden tai eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.
2.9.2015 17.54
Kolmasosa hallituksen biotaloudelle osoittamasta 300 miljoonan euron kasvupaketista menee maatilojen tukiin.
90 miljoonaa jaetaan maatilojen investointeihin Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran kautta ja 10 miljoonaa menee elintarvikeviennin kehittämiseen. Maa- ja metsätalous on ainoa ala, joka jää plussalle, kun verrataan hallituksen leikkauksia ja panostuksia, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) esittelivät tänään keskiviikkona "biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen" pakettia, joka on yhdessä koulutuksen kanssa suurin hallituksen satsauksista. Hallitus leikkaa kautensa aikana noin neljä miljardia ja lisää toisaalta määrärahoja 1,6 miljardilla.
Paketin toinen pääsatsaus on 100 miljoonaa euroa uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi 50 %:iin 2020-luvulla. Se tehdään antamalla tukia tai lainoja yrityksille.
Uusiutuvilla hallitus tarkoittaa pääasiassa puun energiakäyttöä ja biokaasua.
Olli Rehnin mukaan tukea voisivat saada yksi suuri tai 2-3 keskisuurta biojalostamohanketta sekä biokaasulaitokset biokaasun liikennekäyttöä varten. Rahaa voisi olla luvassa myös geotermiseen energiaan, älykkäisiin sähköverkkoihin, aurinkoenergian kehittämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.
Uudenkuuloisesta nimestä huolimatta biotaloudella tarkoitetaan perinteistä luonnonvarojen hyödyntämistä, kuten maataloutta ja metsäteollisuutta.
"Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja älykkääseen hyödyntämiseen perustuva osa taloutta", määritteli Rehn tiedotustilaisuudessa.
Vaikka biotalous määritellään luonnonvarojen kestäväksi hyödyntämiseksi, ei maatilojen 90 miljoonan tukeen ole tulossa erityisiä kriteereitä ympäristöystävällisyyden tai eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Rahaa voivat saada periaatteessa kaikki EU:n maatalouspolitiikan mahdollistamat investoinnit, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen.
"Toki jos ajatellaan vaikka navettojen rakentamista, niin kaikki uudet navetat ovat lähes poikkeuksetta pihattoja, joissa eläimillä on vapaa liikkuvuus. Tehdään lypsyrobotteja, jolloin eläimet voivat itse valita, milloin menevät lypsylle. Kyllähän uusilla investoinneilla päästään eteenpäin ympäristönäkökulmissa ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmissa", Tiilikainen sanoo Vihreälle Langalle.
Tiilikaiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, onko maatalouden kriisiin tulossa vielä lisää rahaa, koska Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on pyytänyt hallitukselta juuri sataa miljoonaa euroa. Tiilikaisen mukaan tilannetta arvioidaan kokonaisuutena budjettiriihessä.
Langan kysyessä maatalous- ja ympäristöministeriltä, mistä hankkeesta hän on erityisen ylpeä, Tiilikainen ei nosta esiin Makeran pakettia vaan kiertotalouden. Kokonaisuudelle on luvassa 40 miljoonaa euroa.
"Kiertotaloudessa ollaan vasta kiihdytysvaiheessa ja miettimässä, mihin sillä puolella voidaan yltää. Niin yhdyskuntajätteen hyödyntämisen kuin maatalouden lannan ja ravinteiden entistä tehokkaammassa käytössä on mahdollisuus edetä. Se on ilahduttavaa."
Näin hallitus jakaa 300 miljoonaa "biotaloudelle ja puhtaille ratkaisuille":